Aivan kipsissä ??

Eri yhteyksissä on viime aikoina nostettu esiin lannoiteteollisuudessa syntyvän kipsin (kalsiumsulfaatti) käytön mahdollisuuksia fosforivaluntojen siepparina savimailta. Artikkelit ovat olleet kuitenkin melko yksipuolisia ja lähestyneet asiaa oikeastaan yksinomaan Itämeren P-pitoisuuden vähentämisen näkökulmasta.
Mielenkiintoni asiaan heräsi ja tuumin että asiaa on syytä tutkailla myös kasvinviljelyn suunnalta.

Kipsin vertailutuotteeksi valitsin ns. rakennekalkin (sammutettu kalkki, meesakalkki) kahdestakin syystä: Rakennekalkin "fosforinsiepparikyky" on tutkimusten mukaan hyvinkin tasavertainen kipsin kanssa ja tuotteet ovat työteknisesti vertailukelpoisia keskenään eli kumpikin vaatii toimiakseen "oikein", välittömän multauksen levityksen jälkeen.

Työtekniikasta minulla on hieman jo käytännön kokemustakin. (kts. http://neuvo2020.blogspot.fi/2015/10/rakennekalkitusta.html )

Tässä kokoamani plussat ja miinukset "parivertailuna":

Rakennekalkki

Maatilan näkökulmasta tarkasteltuna:

+ Edullinen kalkitusaine (vaikka käyttäisi "tavallisena" kalkkina)

+ Parantaa maan rakennetta, kationivaihtokapasiteetti paranee

+ Nostaa pH:ta todella nopeasti ( kok.neutral.kyky yli 40 %)
+ Parantaa satoa ja tuottoa
+ Vähentää eroosiota

+ Monivaikutteinen, pH, rakenne, sato jne.

+ Kokonaistaloudellinen
+ Sopii kaikille maatiloille, koko Suomen alueella
+ Useita toimittajia, hintakilpailua
+ Pitkäkestoinen
+ Mg -lannoite
+ Ca -lannoite
+ P-lannoite

- Rakennetta parantava vaikutus saadaan vain hyvissä oloissa levitettäessä

- Rajallinen saatavuus
- Mg -lannoitus (Ca ja Mg -suhde)
- Ei kannata käyttää kalsiumin nostoon lohkoilla joissa pH korkea (hivenien saanti ym. menee "sekaisin", ylikalkitus)
- Ei ole sallittu luomutuotannossa

Vesistön/ympäristön kannalta tarkasteltuna:

+ Hyvä saatavuus "saviseuduilla"
+ Edullinen
+ Sopii kaikille valuma-alueille, (makea ja suolainen vesi)
+ Vähentää tehokkaasi P-kuormitusta

+ Vähentää eroosiota

+ Ei tunnettuja haittavaikutuksia

- Ei poista perimmäisiä pellon rakenneongelmia, on "vain" lääke

Kipsi

Maatilan näkökulmasta tarkasteltuna:

+  S -lannoite
+ Ca -lannoite
+ P -lannoite
+ Vähentää eroosiota / mururakenteen kestävyyttä (nostaa johtolukua)
+ Hyvä saatavuus
+ Voidaan käyttää lohkoilla joissa pH on jo korkealla
+ Pitkäkestoinen vaikutus (Ca:Mg)
+ Voidaan käyttää korkean pH:n lohkoilla

- Lyhytkestoinen (fosforin pidätys)
- Kallis (hinta/hyöty)
- Ei nosta pH:ta (jopa laskee hieman)
- Vaatii hyvät levitysolosuhteet
- Ei sovellu sisämaan tiloille (makean veden alueet)
- Vain yksi toimittaja (ei kilpailua)
- Heikentää kasvin seleenin ottoa



Vesistön/ympäristön kannalta tarkasteltuna:

+ Vähentää tehokkaasi P-kuormitusta
+ Vähentää eroosiota
+ Erikoiskohteiden tuote

- Logistiset ongelmat, kipsivuoret Savossa ja tarve toisaalla
- Ei sovellu kuin meren rannikolle, ei edes jokiekosysteemiin (tai murtovesiin?)
- Ei sovellu pohjavesialueille
- Lyhytkestoinen vaikutus (P-siepparina, n. 3 v.)
- Ei poista perimmäisiä pellon rakenneongelmia, on vain lääke


Kasvinviljelyn ja maatilojen näkökulmasta näyttäisi siltä että kipsi on isoina annoksina (tonneja/ha) joidenkin meren rantojen erityiskohteiden/-lohkojen (esim. virkistysalueiden välitön läheisyys, sokerijuurikas yms.) tuote. Sen käyttö voisi olla enemmänkin lannoituskäyttöä (alle tonni/ha), rikki- ja kalsiumlannoitteena.

Suuri ongelma on että Siilinjärven "kipsivuoret" sijaitsevat väärässä paikassa käyttöalueeseen nähden, sillä suurin hyöty kipsistä saataisiin saaristomeren valuma-alueen saviseuduilla. Järvi-Suomeen kipsi ei sovellu, koska se nostaa makean veden suolapitoisuutta ja haittaa näin vesistöjen elämää. Kipsin käyttö laajemmassa maatilamittakaavassa ei ole tila- eikä valtakunnankaan tasolla taloudellisesti perusteltua ja siitä saatava lisäarvo varsinaiseen kasvinviljelyyn on melko rajallinen. Suurin lisäarvo olisi lähinnä alan imagoon liittyvää.
Kipsiä vastaanottavien tilojen tulisikin saada ns. "porttimaksua" (esim. rahtikorvaus) toimittajan taholta, jotta toiminta olisi isommassa mittakaavassa mielekästä.

Linkkejä aiheeseen:

http://www.yara.fi/tietoa-yarasta/kestava-kehitys/itameri/p-trap-kipsiratkaisu/

http://www.nordkalk.fi/Rakennekalkki

TEHO-hankkeen kokeilu:
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7DCFB844-F951-4527-A3FF-73D1EA8F84C5%7D/55532

Syysohrapäivitystä

Pienen bloggaustauon jälkeen laitan kuvan syysohrasta ja toivotan sen myötä kasvu- ja idearikasta vuotaa 2016 kaikille blogini uusille ja "vanhoille" lukijoille. Pysykäähän "kanavalla"!

Matros jouluna 2015

Tuolta siis Matroslohko näytti juuri ennen talven tuloa 25.12.2015. Tapaninpäivänä alkoi ilma viilenemään täällä Halikossa ja nyt on talvi päällä.

Tuulilta suojaavaa lumipeitettä ja kevättä jännityksellä odotellen.
T: O-P Ruponen

Öljykasvien peittaus saa jatkoa...

TUKES:in tiedote liittyen rapsin ja rypsin peittaukseen keväälle 2016.
http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Tukesilta-poikkeuslupa-neonikotinoideja-sisaltavien-kasvinsuojeluaineiden-kayttoon1/

Hinnoissa odotettavissa nousua...?

18.4. Kirjoitin viljakasvien hintaheilahtelujen kasvusta El niñjon myötä.

Nyt näyttää siltä että meteorologien ennusteet poikkeuksellisen voimakkaasta El Niñjosta olivat oikeita ja alla olevassa uutislinkissä on jo NOAA:n tarkempia ennustekarttoja tulevan talven muutoksista.
Lähes koko Australian alueella on tulossa kuivaa ja kuumaa. Yhdysvalloissa etelässä (vehnä) viileää ja kosteaa sekä Brasiliassa (soija) kuivaa ja kuumaa.

Nämä ennusteet eivät voi olla vaikuttamatta "puimurikasvien" hintoihin myös Suomessa...

http://yle.fi/saa/tyynellamerella_muhii_harvinaisen_lammin_el_nino/8453366

Kuva: Yle Sää

Maaperästä kuuluu! -seminaarin satoa

Alla videolinkki Helsingissä 24.11. 2015 pidettyyn Maaperästä kuuluu! -seminaariin.

Tallenteesta suosittelen etenkin tunnin pätkää 3.30. - 4.30. (Taru Lehtinen, Austrian Agency for Health and Food Safety, Wien ja Tuomas Mattila, Kilpiän tila) ja 6.04 - 6.17. väliä katseltaviksi (Juuso Joona, Tyynelän Tila).

Esitelmissä nostetaan esiin mm. teepussi-indeksi ja kaksi (useimmille) uutta maaperäaiheeseen liittyvää termiä. Kannattaa siis katsoa.

"Tilaisuuden Kuvaus

Maaperästä kuuluu! -seminaari on poikkitieteellinen kaivautuminen maaperän eri ominaisuuksiin. Maaperä on avaintekijä ruuantuotannossa. Pitämällä huolta maaperästä vältämme monia ongelmia ja konflikteja. FAO:n kansainvälisen maaperän teemavuoden http://www.fao.org/soils-2015/en/ kunniaksi asia nostetaan nyt parrasvaloihin myös Suomessa. 

Puhujina maaperän parhaita asiantuntijoita Suomesta ja Euroopasta. Lisäksi esityksiä rahoitukseen ja ratkaisuihin. Tule kuulemaan uutta asiaa ja verkostoitumaan samalla.Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Luvassa jotakin uutta jokaiselle takuuvarmasti!"

Videolinkki tapahtumaan.

PI -Viljaforumin satoa

Tampere 5.11.

Pellervo-Instituutin johtamiskoulu järjestää vuosittain kaikille avoimen Viljaforum -tapahtuman. Olin mukana nyt toista kertaa ja päivä oli jälleen mielenkiintoinen. Esityksiä oli monipuolisesti, Brysselistä tilatasolle. Viljelijäpuheenvuoroja oli sekä Ruotsista että Suomesta.

Maanviljelijä/neuvoja Petter Ström kertoi mm. Ruotsin viljamarkkinoista, joissa tuntui olevan samat ongelmat kuin meilläkin. Liian vähän ostajia, jotta oikeaa kilpailua syntyisi. Hän korosti myös energialaskelmia tilansa toiminnan seuraamisessa.
Virosta luennoitsijana on viljakaupan edustaja Margus Ameerikas Baltic Agrosta.

Esitysten materiaalit löytyvät vapaasti täältä: Materiaaleihin
Kannattaa katsastaa ainakin ProAgrian Jarmo Keskisen taloussetti.

EU:n tuottaja ja osuustoimintajärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen piti mielenkiintoisen luennon EU:n tilanteesta maailman viljamarkkinoilla. Katso ihmeessä jos tulevaisuus kiinnostaa... Pekka Pesosen luento videoituna.

Suosittelen Viljaforumia jatkossa kaikille "vilja-aktivisteille" joita peltokasvien viljely ja etenkin sen tulevaisuus kiinostaa. Kontaktien luomiseen tilaisuus on myös mitä mainioin.
Ja huomaa että viljelijöillä on onneksi foorumiin oma "vahvasti subventoitu" hinta!

Tervetuloa kasvinsuojelukoulutukseen!

Hei,

Tarkista nyt onko ruiskuttajatutkintosi vanhenemassa tulevan talven aikana?
Nyt on oiva tilaisuus päivittää kasvinsuojelutietoutta ja suorittaa samalla uuden kasvinsuojelulain (ja ympäristökorvauksen) vaatima tutkinto.

Huom! Aiemmasta käytännöstä poiketen uuden lain mukainen kasvinsuojelututkinto tulee olla suoritettuna 26.11. 2015 mennessä (jos vanha ruiskuttajantutkinto ei ole voimassa) KAIKILLA kemialliseen kasvinsuojeluun osallistuvilla, koskien myös aineiden hankintaa.
Kysy asiasta allekirjoittaneelta tarkemmin.

Tervetuloa yksityisen neuvojan Olli-Pekka Ruposen järjestämälle kasvinsuojelukurssille:

• Paikka: Toivon Tilan Vintti, Ammakontie 130 24910 Halikko as. (Salo)
  
• Aika: Perjantaina 20.11. 2015 klo 14-18
  
• Hinta: 85 e/hlö+alv. Sisältää koulutuksen, tentin ja kahvituksen

• Mukaan koulutukseen otetetaan max kymmenen henkilöä
  

• Teemana vilja- ja öljykasvit
• Paljon uutta ja ajankohtaista asiaa, mm. infoa syysohran kasvinsuojelusta
• Tilaisuuden tarkempi ohjelma ja nettilinkki vapaaehtoiseen "esiopiskeluun" toimitetaan ilmoittautuneille
  
• Ilmoittautumiset (viim. 18.11.) ja lisätiedot:  0505824645 ( tai opruponen@gmail.com )

Kannatta ilmoittaa myös jos em. ajankohta ei sovi ja tarvetta tutkinnolle olisi.

Ystävällisin Terveisin

Olli-Pekka Ruponen

Yksityinen Neuvoja / Toivon Tila
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) hyväksymä kouluttaja

toivontila.fi
opruponen@gmail.com
p. 0505824645