sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Hajakylvöksiä ja syysruiskutuksia

Syysvehnän hajakylvöksiä

Syysvehnien kylvön ole pyrkinyt tekemään suunnilleen 10. - 20.9. jaksolla.
Liian aikaiseta kylvöstä on huonoja kokemuksia lähinnä viirukaskaiden levittämän kääpiökasvuviroosin takia. Lokakuun kylvöissä on taas omat riskinsä talvehtimisen suhteen.
Tänä syksynä päätin kokeilla syysvehnän hajakylvöä useammastakin syystä:
Aikani ja "voimani" ei olisi millään riittänyt vannaskoneella kylvöön, puintienkin myöhästyessä normaalista.
Kosteutta oli maassa niin runsaasti että kokeilu tuntui realistiselta toteuttaa.
Kustannusten vähentäminen tuntui järkevältä toimenpiteeltä.

Hajakylvö toteutettiin Lindemanin Mikon toimesta Amazonen pintalevittimellä. Työleveys oli 20 m ja ajo tapahtui gps:n avustuksella. Osan lohkoista olin muokannut etukäteen lautasmuokkarilla tai kultivaattorilla ja osa kylvettiin muokkaamattomille lohkoille. Pintakylvön jälkeen multasin jyvät, säiden salliessa muutamien päivien aikana, kultivaattorilla ja työsyvyys oli n. 5-10 cm. Lannoitetta levitimme ensin kahdelle lohkolle ja loput jätin lannoittamatta, koska esikasvina oli hyvä syysrapsi ja P-luokat ovat "vihreällä".

Varsinaiseen kylvöön (23 ha) ja parin lohkon lannoitukseen aikaa men noin puoli päivää. Multaukseen käytin yhteensä parin työpäivän verran aikaa useammassa jaksossa. Multauksen ajoitus savisimmilla lohkoilla tuotti tuskaa jatkuvien sadekuurojen takia.

Nyt lokakuun lopulla kaikki lohkot ovat orastuneet ja suurin osa kasvustoista on jopa mukavan tasaisesti pinnalla.

Syysvehnän siementen multausta kultivaattorilla syysrapsin sängeltä.

Multausjälkeä


Siipiterillä ja mixerillä varustettu kultivaattori "lajitteli" jyvät hämmästyttävän hyvin piiloon.

Kuvassa kokkareet on potkaistu sivuun (vrt. ed. kuva) ja siemenet näkyvät sijoittuneen mukavasti n. 3-5 cm syvyyteen kokkareiden alle.
Pari viikkoa kylvön jälkeen yleisilme oli vielä aika karu....


...lähempää tarkasteltuna kuitenkin päätelmäni kosteaan maahan kylvämisen "autuudesta" osottautuivat oikeiksi.
Nopeiten alkoi orastumaan lohkot joille annoin lannoitusta. Tässä hernelohkolla lannoitteena oli pelkkä Yaran Starttilannos. Muutaman kilonkin "starttityppi" näytti nopeuttavan orastumista. 

Yhdellä lohkolla jouduin turvautumaan parin viikon kuluttua kylvöstä "lisämultaukseen", kun orastuminen tuntui todella heikolta. Jo juurtuneiden siementen kohtalo hiukan epäilytti, mutta periaatteeni on kuitenkin viljelyssä, että "tee jotain!" jos kasvuston kunto ei miellytä. Tekemättä jättäminen on harvemmin oikea vaihtoehto. Ajatukseni oli lähinnä murskata liian isoja kokkareita siementen päälle "mullaksi". Tein siis lisämuoltaustyön Rexius -jyrällä ja lohko on nyt mukavasti "piikillä".

Hajasyyskylvön etuja ja haittoja (savimaalla):

+ Valtava ajan ja polttoaineen säästö.
+ Tallaus vähäisempää.
+ Vaatii oikeanalaisen esikasvin. (veden läpäisy)
- Ei onnistu hyvin kuivana syksynä.
- Ei saa jätettyä ajouria.
- Pellon pinta jää "töyssyiseksi".
 - (+) Orastuminen hitaampaa. (aikaistaa kylvöikkunaa.)


 Kokemukset ovat tässä vaiheessa sen verran hyvät, että että ainakin rapsien jälkeen, tämä syysviljankylvötapa vaikuttaa hyvinkin järkevältä vaihtoehdolta jatkossakin.


Syysruiskutuksia 24.10.

Syysviljojen rikkatorjunta syksyllä on tämän hetken ainerekisteröinneillä vaikeaa, mutta helpotusta on jo hiukan tullut ja toivottavasti tulee jatkossa lisää. Etenkin syysviljojen "perusvihollinen" eli saunakukka saadaan syysruiskutuksella todella tehokkaasti kuriin. Kokemuksieni mukaan käytännössä jäljettömiin seuraavaksi kesäksi. Kun talvehtineita rikkoja ei ole pellossa, kaikki ravinteet keväällä ovat syysviljan käytössä. Syysruiskutus ei välttämättä poista alkukesän rikkaruiskutusta, mutta antaa siihen paljon "pelivaraa", ajallisesti sekä valmisteen suhteen.

Bayerin koeaine Bacara Forte on käytössäni koekäyttöluvalla. Aine on pääosin maavaikutteinen, kolmen tehoaineen seos. Ruiskutusajankohta meni hyvin myöhäiseksi eli kokemukset voivat jäädä sen takia hiukan niukoiksi.

Erikoiskasvipuolelta tutumpi Boxer on jo rekisteröity syyskäyttöön syysviljoille.
Käytin Boxeria nyt kokeilumielessä etenkin mataran ja CL jääntisyysrapsin torjuntaan.
Tankissa oli myös toista valmistetta varmistamassa tehoa jo taimettuneisiin rikkoihin.


Maavaikutteisten rikka-aineiden ruiskutushetki on syysvehnän 1,5 -lehtiasteella. 

Rikkatorjuntaa hajakylvetyltä Ceylon -syysvehnältä Bacara Fortella.



Syysohralle tein lumihometorjunnan strobin ja triatsolin seoksella. Joukkoon lisäsin vielä hiukan hivenlannosta. Sivuversoja kasveissa on 3-4 kpl. Videoklipiltä näkyy miltä kasvusto näyttää nyt yleisilmeeltään. 





sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Rakennekalkitusta

Syyssäiden jatkuessa erinomaisen hienoina tuli hyvä hetki rakennekalkitukselle.
Rakennekalkituksessa on ideana hyödyntää ns. sammutetun kalkin (meesakalkki) nopeasti savimaan rakennetta parantava vaikutus. 

Nyt käsittelyn alla olleet lohkot eivät ole niinkään rakenteen kannalta ongelmalohkoja, mutta koska niissä oli tarvetta pH:n nostoon ajattelin käyttää mainion olosuhteen hyödyksi ja toteuttaa homman rakennekalkituksena. Lisäksi meesakalkki on hinnaltaan jopa edullisempaa kuin muut kalkitusaineet, lähinnä sen korkean (yli 40 %) neutralointikyvyn ansiosta. Samalla myös kuljetus- ja levityskustannukset ovat alhaiset, koska tonneja tarvitaan vähemmän hehtaarille. Meesakalkki on paperitollisuuden sivujae eli sitä voi mielestäni kutsua kierrätystuotteeksi.

Rakennekalkkia toimittavat eteläisessä Suomessa mm.  Tyynelän Maanparannus / Juuso Joona Joutsenosta , Nordkalk Paraisilta ja Lohjalta ja Anssi Raunio Metsä Fibren Rauman tehtaalta. Minulle kalkki tuli Raumalta. 

Meesakalkkia eli rakennekallkkia
Jotta toivottuun lopputulokseen päästään, rakennekalkitus pitää tehdä hyvissä olosuhteissa. Ja tällä kertaa ne sitä todella olivatkin. Pellon pinta oli kovan yöpakkasen ansiosta jäässä ja levityskalusto ei jättänyt minkäänlaisia jälkiä peltoon. Multaus alkoi sujumaan puolilta päivin ja maa oli ajankohta huomioiden todella kuivaa. Näin optimaalista tilannetta tuskin toista kertaa vastaan tulee...

Levitys tehtiin Kari Vesasen toimesta Bergmannin lantavaunulla. Levitysmäärä oli näille lohkoille 6 tonnia/ha ja työ sujui todella kätevästi. Kuutiopaino tässä tavarassa oli n. 900 kg ja kalkki lensi mielestäni hyvin ja tasaisesti. Meesakalkin yhtenä etuna onkin, että sille sopivaa levityskalustoa on saatavilla helpommin kuin kuivan kalkin levitykseen.  Videoklippi levityksestä.

Kari Vesanen kuormaa kalkkia kuivalantavaunuunsa.

Meesakalkin levitys onnistui mainiosti kuivalantavaunulla.

Multauksen suoritin Potilan kultivaattorilla jossa on suorien kärkilappujen lisäksi siipiterät ja jäljen tasaajana mixeri. Ajosuunta oli vinottain levityssuntaan nähden, joka tasaa vielä mahdollista levityksessä tulevaa "raitaa".  Rakennekalkin multaus tulee tehdä vuorokauden sisällä levityksestä, mahdollisimman paljon sekoittavalla työkoneella kahteen kertaan "ristiin" ajaen. Tämä välitön muokkaus onkin suurin ero "tavallisen" ja rakennekalkituksen välillä.




Rakennekalkin multausta kultvaattorilla, jossa varusteina siipiterät ja mixeri.

Perustietoa rakennekalkituksesta:
http://www.nordkalk.fi/Rakennekalkki


Jos rakennekalkitus kiinnostaa, tehdään suunnitelma talven aikana ensi kevääksi tai kesäksi ja puntaroidaan pelloillesi parhaat vaihtoehdot. Neuvontapalveluni ovat maksuttomia Neuvo2020 -järjestelmän kautta, joten älä epäröi ottaa yhteyttä!

T: O-P Ruponen
0505824645

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Tervetuloa YouTube -kanavalleni!

Neuvontapalveluihin ja kasvinviljelyyn keskittyvä YouTube -kanavanikin on nyt totta. Eli jatkossa lataamani klipit ja vinkit muista samaan teemaan sopivista videoista löytyvät täältä: https://www.youtube.com/user/Rupinjo