sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Hinnoissa odotettavissa nousua...?

18.4. Kirjoitin viljakasvien hintaheilahtelujen kasvusta El niñjon myötä.

Nyt näyttää siltä että meteorologien ennusteet poikkeuksellisen voimakkaasta El Niñjosta olivat oikeita ja alla olevassa uutislinkissä on jo NOAA:n tarkempia ennustekarttoja tulevan talven muutoksista.
Lähes koko Australian alueella on tulossa kuivaa ja kuumaa. Yhdysvalloissa etelässä (vehnä) viileää ja kosteaa sekä Brasiliassa (soija) kuivaa ja kuumaa.

Nämä ennusteet eivät voi olla vaikuttamatta "puimurikasvien" hintoihin myös Suomessa...

http://yle.fi/saa/tyynellamerella_muhii_harvinaisen_lammin_el_nino/8453366

Kuva: Yle Sää






keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Maaperästä kuuluu! -seminaarin satoa

Alla videolinkki Helsingissä 24.11. 2015 pidettyyn Maaperästä kuuluu! -seminaariin.
Tallenteesta suosittelen etenkin tunnin pätkää 3.30. - 4.30. (Taru Lehtinen, Austrian Agency for Health and Food Safety, Wien ja Tuomas Mattila, Kilpiän tila) ja 6.04 - 6.17. väliä katseltaviksi (Juuso Joona, Tyynelän Tila).

Esitelmissä nostetaan esiin mm. teepussi-indeksi ja kaksi (useimmille) uutta maaperäaiheeseen liittyvää termiä. Kannattaa siis katsoa.

"Tilaisuuden Kuvaus

Maaperästä kuuluu! -seminaari on poikkitieteellinen kaivautuminen maaperän eri ominaisuuksiin. Maaperä on avaintekijä ruuantuotannossa. Pitämällä huolta maaperästä vältämme monia ongelmia ja konflikteja. FAO:n kansainvälisen maaperän teemavuoden http://www.fao.org/soils-2015/en/ kunniaksi asia nostetaan nyt parrasvaloihin myös Suomessa. 

Puhujina maaperän parhaita asiantuntijoita Suomesta ja Euroopasta. Lisäksi esityksiä rahoitukseen ja ratkaisuihin. Tule kuulemaan uutta asiaa ja verkostoitumaan samalla.Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Luvassa jotakin uutta jokaiselle takuuvarmasti!"

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

PI -Viljaforumin satoa

Tampere 5.11.


Pellervo-Instituutin johtamiskoulu järjestää vuosittain kaikille avoimen Viljaforum -tapahtuman. Olin mukana nyt toista kertaa ja päivä oli jälleen mielenkiintoinen. Esityksiä oli monipuolisesti, Brysselistä tilatasolle. Viljelijäpuheenvuoroja oli sekä Ruotsista että Suomesta.

Maanviljelijä/neuvoja Petter Ström kertoi mm. Ruotsin viljamarkkinoista, joissa tuntui olevan samat ongelmat kuin meilläkin. Liian vähän ostajia, jotta oikeaa kilpailua syntyisi. Hän korosti myös energialaskelmia tilansa toiminnan seuraamisessa.
Virosta luennoitsijana on viljakaupan edustaja Margus Ameerikas Baltic Agrosta.


Esitysten materiaalit löytyvät vapaasti täältä: Materiaaleihin
Kannattaa katsastaa ainakin ProAgrian Jarmo Keskisen taloussetti.

EU:n tuottaja ja osuustoimintajärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen piti mielenkiintoisen luennon EU:n tilanteesta maailman viljamarkkinoilla. Katso ihmeessä jos tulevaisuus kiinnostaa... Pekka Pesosen luento videoituna.

Suosittelen Viljaforumia jatkossa kaikille "vilja-aktivisteille" joita peltokasvien viljely ja etenkin sen tulevaisuus kiinostaa. Kontaktien luomiseen tilaisuus on myös mitä mainioin.
Ja huomaa että viljelijöillä on onneksi foorumiin oma "vahvasti subventoitu" hinta!


tiistai 10. marraskuuta 2015

Tervetuloa kasvinsuojelukoulutukseen!

Hei,

Tarkista nyt onko ruiskuttajatutkintosi vanhenemassa tulevan talven aikana?
Nyt on oiva tilaisuus päivittää kasvinsuojelutietoutta ja suorittaa samalla uuden kasvinsuojelulain (ja ympäristökorvauksen) vaatima tutkinto.

Huom! Aiemmasta käytännöstä poiketen uuden lain mukainen kasvinsuojelututkinto tulee olla suoritettuna 26.11. 2015 mennessä (jos vanha ruiskuttajantutkinto ei ole voimassa) KAIKILLA kemialliseen kasvinsuojeluun osallistuvilla, koskien myös aineiden hankintaa.
Kysy asiasta allekirjoittaneelta tarkemmin.



Tervetuloa yksityisen neuvojan Olli-Pekka Ruposen järjestämälle kasvinsuojelukurssille:

  • Paikka: Toivon Tilan Vintti, Ammakontie 130 24910 Halikko as. (Salo)
  • Aika: Perjantaina 20.11. 2015 klo 14-18
  • Hinta: 85 e/hlö+alv. Sisältää koulutuksen, tentin ja kahvituksen
  • Mukaan koulutukseen otetetaan max kymmenen henkilöä
  • Teemana vilja- ja öljykasvit
  • Paljon uutta ja ajankohtaista asiaa, mm. infoa syysohran kasvinsuojelusta
  • Tilaisuuden tarkempi ohjelma ja nettilinkki vapaaehtoiseen "esiopiskeluun" toimitetaan ilmoittautuneille
  • Ilmoittautumiset (viim. 18.11.) ja lisätiedot:  0505824645 ( tai opruponen@gmail.com )

Kannatta ilmoittaa myös jos em. ajankohta ei sovi ja tarvetta tutkinnolle olisi.


Ystävällisin Terveisin

Olli-Pekka Ruponen
Yksityinen Neuvoja / Toivon Tila
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) hyväksymä kouluttaja

toivontila.fi
opruponen@gmail.com
p. 0505824645

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Hajakylvöksiä ja syysruiskutuksia

Syysvehnän hajakylvöksiä

Syysvehnien kylvön ole pyrkinyt tekemään suunnilleen 10. - 20.9. jaksolla.
Liian aikaiseta kylvöstä on huonoja kokemuksia lähinnä viirukaskaiden levittämän kääpiökasvuviroosin takia. Lokakuun kylvöissä on taas omat riskinsä talvehtimisen suhteen.
Tänä syksynä päätin kokeilla syysvehnän hajakylvöä useammastakin syystä:
Aikani ja "voimani" ei olisi millään riittänyt vannaskoneella kylvöön, puintienkin myöhästyessä normaalista.
Kosteutta oli maassa niin runsaasti että kokeilu tuntui realistiselta toteuttaa.
Kustannusten vähentäminen tuntui järkevältä toimenpiteeltä.

Hajakylvö toteutettiin Lindemanin Mikon toimesta Amazonen pintalevittimellä. Työleveys oli 20 m ja ajo tapahtui gps:n avustuksella. Osan lohkoista olin muokannut etukäteen lautasmuokkarilla tai kultivaattorilla ja osa kylvettiin muokkaamattomille lohkoille. Pintakylvön jälkeen multasin jyvät, säiden salliessa muutamien päivien aikana, kultivaattorilla ja työsyvyys oli n. 5-10 cm. Lannoitetta levitimme ensin kahdelle lohkolle ja loput jätin lannoittamatta, koska esikasvina oli hyvä syysrapsi ja P-luokat ovat "vihreällä".

Varsinaiseen kylvöön (23 ha) ja parin lohkon lannoitukseen aikaa men noin puoli päivää. Multaukseen käytin yhteensä parin työpäivän verran aikaa useammassa jaksossa. Multauksen ajoitus savisimmilla lohkoilla tuotti tuskaa jatkuvien sadekuurojen takia.

Nyt lokakuun lopulla kaikki lohkot ovat orastuneet ja suurin osa kasvustoista on jopa mukavan tasaisesti pinnalla.

Syysvehnän siementen multausta kultivaattorilla syysrapsin sängeltä.

Multausjälkeä


Siipiterillä ja mixerillä varustettu kultivaattori "lajitteli" jyvät hämmästyttävän hyvin piiloon.

Kuvassa kokkareet on potkaistu sivuun (vrt. ed. kuva) ja siemenet näkyvät sijoittuneen mukavasti n. 3-5 cm syvyyteen kokkareiden alle.
Pari viikkoa kylvön jälkeen yleisilme oli vielä aika karu....


...lähempää tarkasteltuna kuitenkin päätelmäni kosteaan maahan kylvämisen "autuudesta" osottautuivat oikeiksi.
Nopeiten alkoi orastumaan lohkot joille annoin lannoitusta. Tässä hernelohkolla lannoitteena oli pelkkä Yaran Starttilannos. Muutaman kilonkin "starttityppi" näytti nopeuttavan orastumista. 

Yhdellä lohkolla jouduin turvautumaan parin viikon kuluttua kylvöstä "lisämultaukseen", kun orastuminen tuntui todella heikolta. Jo juurtuneiden siementen kohtalo hiukan epäilytti, mutta periaatteeni on kuitenkin viljelyssä, että "tee jotain!" jos kasvuston kunto ei miellytä. Tekemättä jättäminen on harvemmin oikea vaihtoehto. Ajatukseni oli lähinnä murskata liian isoja kokkareita siementen päälle "mullaksi". Tein siis lisämuoltaustyön Rexius -jyrällä ja lohko on nyt mukavasti "piikillä".

Hajasyyskylvön etuja ja haittoja (savimaalla):

+ Valtava ajan ja polttoaineen säästö.
+ Tallaus vähäisempää.
+ Vaatii oikeanalaisen esikasvin. (veden läpäisy)
- Ei onnistu hyvin kuivana syksynä.
- Ei saa jätettyä ajouria.
- Pellon pinta jää "töyssyiseksi".
 - (+) Orastuminen hitaampaa. (aikaistaa kylvöikkunaa.)


 Kokemukset ovat tässä vaiheessa sen verran hyvät, että että ainakin rapsien jälkeen, tämä syysviljankylvötapa vaikuttaa hyvinkin järkevältä vaihtoehdolta jatkossakin.


Syysruiskutuksia 24.10.

Syysviljojen rikkatorjunta syksyllä on tämän hetken ainerekisteröinneillä vaikeaa, mutta helpotusta on jo hiukan tullut ja toivottavasti tulee jatkossa lisää. Etenkin syysviljojen "perusvihollinen" eli saunakukka saadaan syysruiskutuksella todella tehokkaasti kuriin. Kokemuksieni mukaan käytännössä jäljettömiin seuraavaksi kesäksi. Kun talvehtineita rikkoja ei ole pellossa, kaikki ravinteet keväällä ovat syysviljan käytössä. Syysruiskutus ei välttämättä poista alkukesän rikkaruiskutusta, mutta antaa siihen paljon "pelivaraa", ajallisesti sekä valmisteen suhteen.

Bayerin koeaine Bacara Forte on käytössäni koekäyttöluvalla. Aine on pääosin maavaikutteinen, kolmen tehoaineen seos. Ruiskutusajankohta meni hyvin myöhäiseksi eli kokemukset voivat jäädä sen takia hiukan niukoiksi.

Erikoiskasvipuolelta tutumpi Boxer on jo rekisteröity syyskäyttöön syysviljoille.
Käytin Boxeria nyt kokeilumielessä etenkin mataran ja CL jääntisyysrapsin torjuntaan.
Tankissa oli myös toista valmistetta varmistamassa tehoa jo taimettuneisiin rikkoihin.


Maavaikutteisten rikka-aineiden ruiskutushetki on syysvehnän 1,5 -lehtiasteella. 

Rikkatorjuntaa hajakylvetyltä Ceylon -syysvehnältä Bacara Fortella.



Syysohralle tein lumihometorjunnan strobin ja triatsolin seoksella. Joukkoon lisäsin vielä hiukan hivenlannosta. Sivuversoja kasveissa on 3-4 kpl. Videoklipiltä näkyy miltä kasvusto näyttää nyt yleisilmeeltään. 





sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Rakennekalkitusta

Syyssäiden jatkuessa erinomaisen hienoina tuli hyvä hetki rakennekalkitukselle.
Rakennekalkituksessa on ideana hyödyntää ns. sammutetun kalkin (meesakalkki) nopeasti savimaan rakennetta parantava vaikutus. 

Nyt käsittelyn alla olleet lohkot eivät ole niinkään rakenteen kannalta ongelmalohkoja, mutta koska niissä oli tarvetta pH:n nostoon ajattelin käyttää mainion olosuhteen hyödyksi ja toteuttaa homman rakennekalkituksena. Lisäksi meesakalkki on hinnaltaan jopa edullisempaa kuin muut kalkitusaineet, lähinnä sen korkean (yli 40 %) neutralointikyvyn ansiosta. Samalla myös kuljetus- ja levityskustannukset ovat alhaiset, koska tonneja tarvitaan vähemmän hehtaarille. Meesakalkki on paperitollisuuden sivujae eli sitä voi mielestäni kutsua kierrätystuotteeksi.

Rakennekalkkia toimittavat eteläisessä Suomessa mm.  Tyynelän Maanparannus / Juuso Joona Joutsenosta , Nordkalk Paraisilta ja Lohjalta ja Anssi Raunio Metsä Fibren Rauman tehtaalta. Minulle kalkki tuli Raumalta. 

Meesakalkkia eli rakennekallkkia
Jotta toivottuun lopputulokseen päästään, rakennekalkitus pitää tehdä hyvissä olosuhteissa. Ja tällä kertaa ne sitä todella olivatkin. Pellon pinta oli kovan yöpakkasen ansiosta jäässä ja levityskalusto ei jättänyt minkäänlaisia jälkiä peltoon. Multaus alkoi sujumaan puolilta päivin ja maa oli ajankohta huomioiden todella kuivaa. Näin optimaalista tilannetta tuskin toista kertaa vastaan tulee...

Levitys tehtiin Kari Vesasen toimesta Bergmannin lantavaunulla. Levitysmäärä oli näille lohkoille 6 tonnia/ha ja työ sujui todella kätevästi. Kuutiopaino tässä tavarassa oli n. 900 kg ja kalkki lensi mielestäni hyvin ja tasaisesti. Meesakalkin yhtenä etuna onkin, että sille sopivaa levityskalustoa on saatavilla helpommin kuin kuivan kalkin levitykseen.  Videoklippi levityksestä.

Kari Vesanen kuormaa kalkkia kuivalantavaunuunsa.

Meesakalkin levitys onnistui mainiosti kuivalantavaunulla.

Multauksen suoritin Potilan kultivaattorilla jossa on suorien kärkilappujen lisäksi siipiterät ja jäljen tasaajana mixeri. Ajosuunta oli vinottain levityssuntaan nähden, joka tasaa vielä mahdollista levityksessä tulevaa "raitaa".  Rakennekalkin multaus tulee tehdä vuorokauden sisällä levityksestä, mahdollisimman paljon sekoittavalla työkoneella kahteen kertaan "ristiin" ajaen. Tämä välitön muokkaus onkin suurin ero "tavallisen" ja rakennekalkituksen välillä.




Rakennekalkin multausta kultvaattorilla, jossa varusteina siipiterät ja mixeri.

Perustietoa rakennekalkituksesta:
http://www.nordkalk.fi/Rakennekalkki


Jos rakennekalkitus kiinnostaa, tehdään suunnitelma talven aikana ensi kevääksi tai kesäksi ja puntaroidaan pelloillesi parhaat vaihtoehdot. Neuvontapalveluni ovat maksuttomia Neuvo2020 -järjestelmän kautta, joten älä epäröi ottaa yhteyttä!

T: O-P Ruponen
0505824645

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Tervetuloa YouTube -kanavalleni!

Neuvontapalveluihin ja kasvinviljelyyn keskittyvä YouTube -kanavanikin on nyt totta. Eli jatkossa lataamani klipit ja vinkit muista samaan teemaan sopivista videoista löytyvät täältä: https://www.youtube.com/user/Rupinjo

tiistai 29. syyskuuta 2015

perjantai 18. syyskuuta 2015

Syysrapsit laarissa

Syysrpapsit olivat pellossa lähes 400 vrk ja ovat nyt vihdoin siiloissa. Lopputulokseen voin olla tyytyväinen. Tavoitteekseni asettamani 3,5 tonnin/ha keskisato 13,5 ha digialalta täyttynee ja puidun alan (ala josta on siis vähennetty ojat, märkyys- ja hirvituhot yms.) sato lienee n. 4 tn/ha. Butisan Topilla tehdyt rikkatorjunnat toivat puhtaan sadon, mutta Clamoxin teho ei hyvin mataraisella lohkolla riittänyt ja rikkapitoisuus tuo siihen erään hintaan miinuksia. Myöskin saunakukkaa ja kiertotatarta näkyi osalla em. lohkoa. Vectralohkon osalta jäi pahkahome torjumatta ja se näkyi sadossa runsaana pahkojen määränä. 
Lopulliset kilot ja laatu selviävät kun sato on myyty.  Hinnan selvää nousua siis odotellessa...


Palkojen määrä ja koko oli kasvustoissa hyvä ellei erinomainen.
Heikoin satokomponentti oli ehdottomasti siemenen koko. Pitää muistaa että
1 g/tsp vaikuttaa n. 1000 kg hehtaarisatoon eli näemmä sato olisi voinut olla "mitä tahansa" tänä vuonna.
Mikä sitten aiheutti pienen siemenkoon ja miten jatkossa tältä välttyisin? Siinä taas pohtimista ja uuden opettelua... 
(Vastauksia ainakin joihinkin avoimiin kysymyksiin saat talvella, kun saavut koulutuspäivilleni. Koulutuksista tietoa syksymmällä, tätä blogia seuraamalla.)

Koko ajan mielestäni parhaalta näyttänyt lohko antoi parhaan sadonkin.


Valmista 06:sta. Alimmatkin palot ovat valmiita.

Tässä ylemmän kuvan puolentoista hehtaarin lohkolta puitu sato kärryllä. Mitatut kuutiot 11,5 m³ ja kost. n. 13 %.
Eli sato oli (9 %) n. 4700 - 4800 kg/ha.

Puinti sujui matalilla lajikkeilla (kuva alla) todella helposti ja puintitappiot olivat vähäiset. Kaatokelalla ei juuri kasvustoon tarvinnut koskea. Korkean Vectran puinti taas oli merkittävästi hankalampaa ja puintitappiot karmeat... Etenkin loivan vastalaon puinti osoittautui mahdottomaksi, koska kasvusto ei mene puimurin kitaan, vaan tulee syliin. Sivu ja vastalakoon homma sujui paremmin.



Alla havainnollista kuvaa pystyterän tärkeydestä, kun puidaan varisemisherkkiä kasveja. Kaarijakaja on aiheuttanut merkittävää varisemista "uran" vasempaan laitaan. Oikeassa laidassa ei valkoisia = tyhjiä palkoja näy koska pystyterä leikkaa kasvuston nätisti ja vähentää tappioita merkittävästi.
'
Rapsin puintia Zürnillä


Ja loppukevennyksenä vielä emännän ottama komea iltapuintikuva!

Iltapuintia (Hannele R.)
ps. Syysohra tekee kolmatta kasvulehteä hitaasti mutta varmasti. Ensimmäinen ks-ruiskutuskierros on jo tehty...

perjantai 11. syyskuuta 2015

Syysrapsin puintia


Nyt alkaa olla syysrapsikasvustot puintikunnossa: Vihreitä palkoja ei enää löydy ja sänki on yleisväriltään harmaa. Tarkempaa raporttia tulee kun puinti etenee.
Syysrapsin puintia 11.9. (Kuva: Juhani Rahkonen)

ps. Huomenna pääsenkin tutustumaan uuteen puimuriini... :) Siitäkin tulee raporttia pian.

perjantai 28. elokuuta 2015

Hyvä startti syysohralle!



24.8. 2016 Toivon Tilalla koitti historiallinen päivä kun tilallemme "lanseeraattiin" uusi viljelykasvi.
Syyshohraa kylvettiin 6.3 ha alalle ja lajikkeena on Matros. 
Esikasvina oli aikainen ja kovia kokenut Riina -kaura.
(Riina onnistui olosuhteisiin nähden ja erinäisten vaiheiden jälkeen mukavasti ja satokin yltänee viiden tonnin paikkeille. Suurimpana harmina kasvustossa on paikoin runsas jälkiversonta.)

Syysohralohkon perusmuokkaus tehtiin perinteisesti kyntämällä. Kynnöllä koitan varmistaa mm. juuriston parempaa kehittymistä sekä isompaa "vesitilaa" ja sitä kautta parempaa talvehtimista. Osa lohkosta on multavaa hietasavea (lähes HHt:aa) ja rinneosa kivikovaa savea. Kyntö oli jälleen paikoin hidasta ja työlästä (vauhtia huimat 3-4 km/t ja kolme siipeä), mutta onneksi sain apuvoimia ja homma eteni aikataulussa. Kynnöksen tasaamisen/murskausken tein aina välittömästi vuokra -Rexiuksella, sitä mukaa kun kyntö eteni. Maan kokkareisuudesta riippuen Rexiuksella ajettiin 1-2 krt ja äkeellä 1-3 krt.



Ohramaan kyntöä 22.8.

Huonosti muokkautuvan kynnöksen tasausta Rexiuksella.


Kylvöajankohdaksi oli sovittu Lehtisen Timon kanssa maanantai ja homma saatiinkin tehtyä aivan huikean hienossa ilta-auringossa. Kylvö toteutettiin Rekottilan Horschilla ja 6 m puhallinkoneen helppokäyttöisyys sekä työteho teki ehdottoman vaikutuksen meikäläiseen.
Siementä kylvettiin 370 kpl/neliölle ja lannoitus tehtiin kasvin vatimukset sekä lohkon ravinnetila huomioiden uudella Yara Mila Y6:lla.

(HUOM! Jos lähialueella on kylvöurakoitsija joka uskoo pystyvänsä hoitamaan huolella ja ajallaan tilamme kylvöt/osan kylvöistä, olen ehdottomasti kiinnostunut neuvottelemaan aiheesta. Ota yhetyttä.)



Syysohran kylvöä


Savinen ja kokkareinen rinne piti vielä jyrätä kylvön ja pienen sateen jälkeen.

28.8. lohkon pehmeimmät alueet ovat jo hyvin juurtuneet ja vettäkin saatiin kylvön päälle kahdessa osassa 6 + 8 mm.

Juurtunutta Matrosta 3,5 vrk kylvöstä.

Seuraamme ohrakasvuston kehitystä jännittyneenä!




Ja loppukevennyksenä vielä kuva Ceylonin puinnista. Lajike on erityisen mukava puitavaa, koska jyvät ovat suuria, tasakokoisia ja pyöreähköjä, kuin pieniä herneitä.



PS. Edellinen blogitekstini on tähän mennessä luetuin "kautta aikojen", kiitokset lukijoille. "Faceseinälläni" se on herättänyt vilkasta keskustelua! Tevetuloa kertomaan omat näkemyksesi aiheesta.


keskiviikko 26. elokuuta 2015

Lyhytnäköisyyttä viljan ostajilta

Leivontalaatuista vehnään tullaan tänä syksynä korjaamaan Suomessa erittäin vähäisiä määriä, liian alhaisten valkuaispitoisuukisen vuoksi. Tätä jo aikaisemmin kertomaani tosiasiaa todistavat ostajille tulleet ensimmäiset syysvehnien esinäytteiden tulokset. (Kaiken lisäksi ensinhän puidaan aina heikomman sadon/korkeamman valkuaisen kasvustot.) Suomalaiset viljan ostajat reagoivat tähän ikävään tilanteeseen YHDESSÄ TUUMIN laskemalla jälleen leipävehnän hintaa!! Miten viljasektorin toimijat voivat kuvitella tämän yhtälön toimivan? Mistä ensi vuoden tuotantopanokset  hankitaan, kun ei edes laadukkaasta tavarasta olla valmiita maksamaan sille kuuluvaa hintaa? Ja miksi viljelijät panostaisivat laatuviljan tuotantoon, kun singnaalit ostajan taholta ovat vuodesta toiseen samat? Hinnat 24.8. 2015

Useissa tapauksissahan panosten ostajat ja viljan myyjäthän ovat samoja toimijoita. Maatalouskonekauppa on jo täysin pysähdyksissä ja samoin tulee tapahtumaan, näiden hintojen jatkuessa, tuotantopanoskaupallekkin. Missä kohtaa em. yhtälössä on peltoviljelyn jatkuvuus?

Juhalpuheissa puhutaan miten kotimainen raaka-aine on teollisuudelle tärkeää ja Suomalaisen viljan laatu hyvää jne. Ostajat eivät kuitenkaan ole valmiita maksamaan laadusta. MIKSI??

 13.5. ja 10.6. bloggauksissa samasta teemasta ihmettelyä. Niihin ei kukaan uskaltanut kommentoida... Uskaltaiskohan tähän jo joku?

perjantai 21. elokuuta 2015

Ryhmäneuvontaa ja "Matruusin" tuomia uusia tuulia

Ryhmäneuvontaa


Neuvo 2020 -järjestelmän puitteissa pystyn antamaan neuvontaa myös ryhmille. Ryhmäneuvonnassa "neuvontakulut" jakautuvat ryhmän jäsenien kesken tasan eli neuvontatukisummaa on esim. viiden hengen ryhmällä käytössään viisinkertainen määrä yksityisneuvontaan verrattuna.

Kuvassa olevan ryhmän kanssa kävimme läpi mm. jatkuvan kasvipeitteisyyden mahdollisuuksia syyskasvien avulla ja ip-kasvinsuojelua kuminan rikkatorjunnassa.


Ryhmäneuvontaa valveutuneille Kemiöläisviljelijöille

"Matruusia"


Suureksi pettymyksekseni syysrapsin kylvö jää tältä kesältä tiallamme väliin. Olosuhteet olivat aikaisen kauran suhteen hiukan liian vaikeat ja puinnin alkuun päästään vasta nyt. Rapsin kylvöikkuna on kuitenkin jo sulkeutunut ja suunnitelmia oli muutettava. Jotain on myös tehtävä toisin, tällaisen "myöhästymisriskin" minimoimiseksi.

Pitkin kesää mielessä on muhinut ajatus syysohran siementuotannosta, jonka mahdollisuutta minulle Keskolta tarjottiin jo keväällä. Lopullinen päätös tuli tehtyä jokin aika sitten, rapsin väliin jäämisen vuoksi. Nyt onkin kaksi pussia Matroksen kantasiementä varastossa odottamassa kylvöä. Vain kolmella tilalla Suomessa on tämä sama mahdollisuus. Kieltämättä hiukan jännittää...

 Riskit ja talvituhon mahdollisuudet ovat isot, mutta uutta on aina kokeiltava ja tyhjänhän saa pyytämättäkin. Uskon kuitenkin että huolellisesti kaikki vaiheet tekemällä pääsen vähintään tyydyttävään lopputulokseen. Toisaalta mahdollisuudet ja syysohran edut on hyvät ja tarpeeksi aikainen esikasvi rapsille on se mitä kaikin tavoin haen.

Tämän kesän Matros-kasvustot ovat olleet erinomaisia ja elävän elämän hehtaarisadot liikkuvat kahdeksan tonnin molemmin puolin. Itselläni tavoitteena on siemenkelpoinen yli viiden tonnin sato.


Syysohra Matros

ps. Tänään loultakin koitan kovia kokeneen Riinan puintia.

maanantai 10. elokuuta 2015

Kerääjäkasveja, fosforilannoitusta ja "ihmeainetta"

Elokuun enismmäinen perjantai vierähti pelloilla Halikossa ja Vihdissä.
MTK-Varsinais-Suomi / Tarmonpuuska -hankkeen järjestämä kerääjäkasvitilaisuus oli aamupäivällä Riskin Akin pellolla. Paikalla oli kymmenittäin aiheesta kiinnostuneita viljelijöitä.

Ely-keskuksen tarkastajien puheenvuoro.


Terve Kasvi -tilaisuus Kotkaniemessä

Halikon tilaisuudesta otin "varaslähdön" ja suuntasin kohti Vihtiä.Yara Suomi
 ja Bayer CropScience:n järjestämässä Terve Kasvi -tilaisuudesta tuli aluksi bongattua
Bayer Agro App, jossa on mm. erittäin hyödyllinen kasvinviljelysanastoon erikoistunut sanakirja, suosittelen.  
Kasvinviljelysanakirja


P-lannoituskenttä, FOSA 

Fosforilannoituksen satovasteet moderneilla korkean satovasteen lajikkeilla (FOSA)

Juha Liespuu Yaralta esitteli uuden pitkäikäisen foforilannoituskokeen. Tämän kokeen tarkoituksena on selvittää kuinka paljon nykyiset satoisat viljalajikkeet hyötyvät P-lannoituksesta. Tämän myötä saadaan seuraavaan tukiohjelmakauteen mennessä faktatietoa mm. päättäjille viljojen fosforin tarpeesta. Kokeen rahoittavat Makera ja LUKE. 
Kentältä löytyy kevätvehnä- ja ohraruudut joiden P -lannoitustasot ovat: nolla, 7,5 , 15 ja 30 kg/ha. Lohkon viljavuusluokka on huononlainen. Erot olivat kasvustoissa silminnähden merkittäviä. Typpilannoitus ja tautitorjunta tehdään samaan tapaan kuin käytännön viljelyssäkin. Hyvin mielenekiintoista nähdä mitkä ovat satotulokset... 

Fosforilannoituskenttä.

Uutta Bayerilta


Uusien rikka- ja tautitorjunta-aineiden koeruutuja esitteli Janne Laine. Tuotenimistä "vilahtelivat" ainakin Folicur, Buctril ja Hussar. Aika näyttää mitä uutuukisa Suomen markkinoille saadaan ja milloin.



Ihmeaine??


Tässä vielä "loppukevennyksenä" kuvapari joka osoittaa miten voimakkaamman juuren kasvun myötä kasvi pystyy tehokkaampaan ravinteiden ottoon. Erot ainakin "nollaruuduilla" kaikissa kerranteissa olivat hämmästyttäviä. (Kyseessä ei ole Bayerin koe.)



Lannoittamaton ja käsittelemätön ruutu.

Tässä myös lannoittamaton ruutu, mutta juuren kasvua parantavalla tuotteella pensomisen puolivälissä käsitelty.

torstai 6. elokuuta 2015

Rapsin kylvö alkanut!

Neuvo 2020 -asiakastiloistani Rekottilan tila Paimiosta aloitti ensimmäisenä syyskylvöt. Timo Lehtinen kylvi tänään vuokralohkoillaan Sauvossa DK Imistar CL rapsia 24 ha alalle. Esikasvina lohkoilla oli säilöheinä. Siemenen määrä oli n. 50 kpl neliölle ja typpitaso 50 kg/ha. Olosuhteet olivat erinomaiset.

Etanoiden torjunta tehdään lähipäivinä Sluxxilla. Etanapaine on nyt kaikkialla niin kova että torjuntaa ei saa missään nimessä jättää tekemättä. Etanoiden määrä voi elokuun edetessä hiukan helpottaa, jos sateilta vältytään jatkossa.
Syysrapsin kylvöä Sauvossa 6.8.

Siemen pitää sijottaa hyvin matalaan, ettei "pinnalle tulemiseen" kulu tärkeitä kasvupäiviä. Kylvösyvyys oli 1-3 cm lohkon eri osien savisuudesta/kokkareisuudesta riippuen.

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Liika on liikaa

Liiallinen vesimäärä on alkanut verottaa syysrapsikasvustoja. Jokaisen verson viimeiset palot alkavat "abortoitua" eli kasvi ei niihin siemeniä kehitä. Huippusato leikkaantuu...


Rapsikärsäkkään/-pistiäisen vioitusta näkyy myös runsaanlaisesti. Palot kuivuvat ja aukeilevat. Eniten tuota vioitusta on lohkon reunoilla. Tilanne syntyi syysrapsille, kun kuoriaistorjuntaa ei tehty lainkaan. Yksi kärsäkästorjunta olisi näemmä paikallaan joka kesä.


Etanoita ja kotiloita on nyt "maailma täynnä". Tämän loppukesän öljykasvikylvöksille etanoiden torjunta on täysin pakollinen toimenpide. Tod. näk. yksi kerta ei edes riitä.


sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Syyskasveja, "maakuntamatkailua" ja perussettiä.


Tällä kertaa bloggaukseni on hiukan sekavahko ja siinä olisi ainesta useampaankin julkaisuun, mutta hektisen ajanjakson takia tyydyn nyt muutamiin "huippukohtiin" parin viikon ajalta heinäkuun tapahtumia.


Syysrapsi


Syysrapsilohkot ovat nyt todella "täynnä" ja palkoa on palon vieressä!
Kuva (3.8.) on parhaalta lohkoltani ja siinä ei matara juurikaan ole päässyt esille.
Osalla lohkoista mataraa ja hiukan saunakukkaakin esiintyy.
Rikka-aineiden maavaikutuksen teho ei ole riittänyt näin pitkälle näissä olosuhteissa.

Syysohra

Viime viikkoina on tullut bongailtua viidessä eri paikassa Etelä-Suomen alueella syysohrakasvustoja. (yksi tietämistäni on vielä käymättä) Kaikki vinkit (Etenkin Salo + 100 km) syysohrista ovat tervetulleita! Mielelläni nimittääin kävisin tutkailemassa lisääkin kasvustoja ja kuulostelemassa viljelykokemuksia. (Kiitos vinkkaajille jo etukäteen.)

Syysohra
6.7. sain "audienssin" Kermisen Annelta Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalle.
Tässä kuva ruudulta jossa ei ole lumihometorjuntaa. Talvituho oli lähes totaalinen... Sama toistui kaikissa kerranteissa.


Syysohra

Ja tässä lumihometorjuttuja ruutuja.
Hämmästyttävä ero edelliseen!
Lajikkeena näissä Matros.

Syysohraa

Tässä maatilamittakaavan syysohran viljelyä Satakunnasta. Komeaa kasvustoa ja viljelijän ensimmäinen  syysviljakylvös ikinä! :) Sato-odotus yli 10 tonnia.

Neuvontaa ja oppimista




Samaisella Satakunnan matkalla tuli käytyä myös Kaistin tilalla, Harjunmaan Vesan vahvoja kasvustoja tutkimassa. Pohdimme mm. kasvinsuojelu-, alus- ja typensitojakasviasioita. 
Kaistin tila on yksi Neuvo 2020 -asiakastiloistani.
Kuvassa komeaa Gloria -härkäpapua, joka näyttäisi olevan varren lujuudeltaan aivan eri sfääreissä kuin harmillisen fleksiibeli Kontu. Juurinysträt näyttivät olevan vakuuttavat, eli typpeä luvassa...

Västankvarn Peltopäivä

Inkoon peltopäivä oli vielä entistäkin antoisampi ja uusia asioita tuli vastaan sekä mm. jankkureiden tarjontaan tuli tutustuttua. (Jankkuroinnista ja maan rakenneasioista kiinnostuneiden kannattaa muuten laittaa muistiin pe 25.9.) Tässä yksi mielenkiitoinen jankkurimerkki: Agrisem.






Näyttelyn yksi vetonauloista oli Weckstömin Mahiaksen System Cameleon. Näyttelyn jälkeen pääsimme "SAMARA" -pienryhmämme kanssa tutustimaan Mathiaksen tilan kasvustoihin. Pargas Gård.





Inkoossa tuli sitten nähtyä tämäkin ihme, eli Suomessa talvehtinut syyskaura!

Perussettiä

Ja jotta perusasiat ei unohdu, pitää niistäkin sopivan tilaisuuden muistutella...



Ajoittain näkee kommentteja jotka kyseenlaistavat sijoituslannoituksen "tehon". Tässä "epäileville tuomaksille" 12.7. kasvustotarkkailukierrokselta ottamani kuva (Tältä lohkolta). Lannoite on yhdestä vantaasta (ajouran oikella puolella) mennyt maan pinnalle ja kylvökoneen vantaisto, pyörät ja jälkiäes on muokannut sen maahan... Kuva todistaa miten valtaisa on ero sijoitetun ja sijoittamattoman lannoituksen välillä, siitäkin huolimatta että monsuunisateet ovat sulattaaneet lannoitteen merkittävästi paremmin kuin ns. normaalikeväänä. 
Lisäksi tällä kohtaa maalaji on lähempänä "Ht" kuin "S".