Matros 29.9. 2015

2-3 sivuversoa, 5 vk kylvöstä

Martros kylpee ilta-auringossa

KM:n syysohra-artikkeli

http://kaytannonmaamies.fi/share/8826/1da4f6

Kiitokset Annaleenalle ansiokkaasta informaatiosta uuden kasvin äärellä!

Syysrapsit laarissa

Syysrpapsit olivat pellossa lähes 400 vrk ja ovat nyt vihdoin siiloissa. Lopputulokseen voin olla tyytyväinen. Tavoitteekseni asettamani 3,5 tonnin/ha keskisato 13,5 ha digialalta täyttynee ja puidun alan (ala josta on siis vähennetty ojat, märkyys- ja hirvituhot yms.) sato lienee n. 4 tn/ha. Butisan Topilla tehdyt rikkatorjunnat toivat puhtaan sadon, mutta Clamoxin teho ei hyvin mataraisella lohkolla riittänyt ja rikkapitoisuus tuo siihen erään hintaan miinuksia. Myöskin saunakukkaa ja kiertotatarta näkyi osalla em. lohkoa. Vectralohkon osalta jäi pahkahome torjumatta ja se näkyi sadossa runsaana pahkojen määränä. 

Lopulliset kilot ja laatu selviävät kun sato on myyty.  Hinnan selvää nousua siis odotellessa...

Palkojen määrä ja koko oli kasvustoissa hyvä ellei erinomainen.

Heikoin satokomponentti oli ehdottomasti siemenen koko. Pitää muistaa että

1 g/tsp vaikuttaa n. 1000 kg hehtaarisatoon eli näemmä sato olisi voinut olla "mitä tahansa" tänä vuonna.

Mikä sitten aiheutti pienen siemenkoon ja miten jatkossa tältä välttyisin? Siinä taas pohtimista ja uuden opettelua... 

(Vastauksia ainakin joihinkin avoimiin kysymyksiin saat talvella, kun saavut koulutuspäivilleni. Koulutuksista tietoa syksymmällä, tätä blogia seuraamalla.)

Koko ajan mielestäni parhaalta näyttänyt lohko antoi parhaan sadonkin.

Valmista 06:sta. Alimmatkin palot ovat valmiita.

Tässä ylemmän kuvan puolentoista hehtaarin lohkolta puitu sato kärryllä. Mitatut kuutiot 11,5 m³ ja kost. n. 13 %.
Eli sato oli (9 %) n. 4700 - 4800 kg/ha.

Puinti sujui matalilla lajikkeilla (kuva alla) todella helposti ja puintitappiot olivat vähäiset. Kaatokelalla ei juuri kasvustoon tarvinnut koskea. Korkean Vectran puinti taas oli merkittävästi hankalampaa ja puintitappiot karmeat... Etenkin loivan vastalaon puinti osoittautui mahdottomaksi, koska kasvusto ei mene puimurin kitaan, vaan tulee syliin. Sivu ja vastalakoon homma sujui paremmin.

Alla havainnollista kuvaa pystyterän tärkeydestä, kun puidaan varisemisherkkiä kasveja. Kaarijakaja on aiheuttanut merkittävää varisemista "uran" vasempaan laitaan. Oikeassa laidassa ei valkoisia = tyhjiä palkoja näy koska pystyterä leikkaa kasvuston nätisti ja vähentää tappioita merkittävästi.

'

Rapsin puintia Zürnillä

Ja loppukevennyksenä vielä emännän ottama komea iltapuintikuva!

Iltapuintia (Hannele R.)

ps. Syysohra tekee kolmatta kasvulehteä hitaasti mutta varmasti. Ensimmäinen ks-ruiskutuskierros on jo tehty...

Syysrapsin puintia

Nyt alkaa olla syysrapsikasvustot puintikunnossa: Vihreitä palkoja ei enää löydy ja sänki on yleisväriltään harmaa. Tarkempaa raporttia tulee kun puinti etenee.

Syysrapsin puintia 11.9. (Kuva: Juhani Rahkonen)

ps. Huomenna pääsenkin tutustumaan uuteen puimuriini... :) Siitäkin tulee raporttia pian.

Syysohra aamulla 4.9.

Hyvä startti syysohralle!

24.8. 2016 Toivon Tilalla koitti historiallinen päivä kun tilallemme "lanseeraattiin" uusi viljelykasvi.

Syyshohraa kylvettiin 6.3 ha alalle ja lajikkeena on Matros. 

Esikasvina oli aikainen ja kovia kokenut Riina -kaura.

(Riina onnistui olosuhteisiin nähden ja erinäisten vaiheiden jälkeen mukavasti ja satokin yltänee viiden tonnin paikkeille. Suurimpana harmina kasvustossa on paikoin runsas jälkiversonta.)

Syysohralohkon perusmuokkaus tehtiin perinteisesti kyntämällä. Kynnöllä koitan varmistaa mm. juuriston parempaa kehittymistä sekä isompaa "vesitilaa" ja sitä kautta parempaa talvehtimista. Osa lohkosta on multavaa hietasavea (lähes HHt:aa) ja rinneosa kivikovaa savea. Kyntö oli jälleen paikoin hidasta ja työlästä (vauhtia huimat 3-4 km/t ja kolme siipeä), mutta onneksi sain apuvoimia ja homma eteni aikataulussa. Kynnöksen tasaamisen/murskausken tein aina välittömästi vuokra -Rexiuksella, sitä mukaa kun kyntö eteni. Maan kokkareisuudesta riippuen Rexiuksella ajettiin 1-2 krt ja äkeellä 1-3 krt.

Ohramaan kyntöä 22.8.

Huonosti muokkautuvan kynnöksen tasausta Rexiuksella.

Kylvöajankohdaksi oli sovittu Lehtisen Timon kanssa maanantai ja homma saatiinkin tehtyä aivan huikean hienossa ilta-auringossa. Kylvö toteutettiin Rekottilan Horschilla ja 6 m puhallinkoneen helppokäyttöisyys sekä työteho teki ehdottoman vaikutuksen meikäläiseen.

Siementä kylvettiin 370 kpl/neliölle ja lannoitus tehtiin kasvin vatimukset sekä lohkon ravinnetila huomioiden uudella Yara Mila Y6:lla.

(HUOM! Jos lähialueella on kylvöurakoitsija joka uskoo pystyvänsä hoitamaan huolella ja ajallaan tilamme kylvöt/osan kylvöistä, olen ehdottomasti kiinnostunut neuvottelemaan aiheesta. Ota yhetyttä.)

Syysohran kylvöä

Savinen ja kokkareinen rinne piti vielä jyrätä kylvön ja pienen sateen jälkeen.

28.8. lohkon pehmeimmät alueet ovat jo hyvin juurtuneet ja vettäkin saatiin kylvön päälle kahdessa osassa 6 + 8 mm.

Juurtunutta Matrosta 3,5 vrk kylvöstä.

Seuraamme ohrakasvuston kehitystä jännittyneenä!

Ja loppukevennyksenä vielä kuva Ceylonin puinnista. Lajike on erityisen mukava puitavaa, koska jyvät ovat suuria, tasakokoisia ja pyöreähköjä, kuin pieniä herneitä.

PS. Edellinen blogitekstini on tähän mennessä luetuin "kautta aikojen", kiitokset lukijoille. "Faceseinälläni" se on herättänyt vilkasta keskustelua! Tevetuloa kertomaan omat näkemyksesi aiheesta.

Lyhytnäköisyyttä viljan ostajilta

Leivontalaatuista vehnään tullaan tänä syksynä korjaamaan Suomessa erittäin vähäisiä määriä, liian alhaisten valkuaispitoisuukisen vuoksi. Tätä jo aikaisemmin kertomaani tosiasiaa todistavat ostajille tulleet ensimmäiset syysvehnien esinäytteiden tulokset. (Kaiken lisäksi ensinhän puidaan aina heikomman sadon/korkeamman valkuaisen kasvustot.) Suomalaiset viljan ostajat reagoivat tähän ikävään tilanteeseen YHDESSÄ TUUMIN laskemalla jälleen leipävehnän hintaa!! Miten viljasektorin toimijat voivat kuvitella tämän yhtälön toimivan? Mistä ensi vuoden tuotantopanokset  hankitaan, kun ei edes laadukkaasta tavarasta olla valmiita maksamaan sille kuuluvaa hintaa? Ja miksi viljelijät panostaisivat laatuviljan tuotantoon, kun singnaalit ostajan taholta ovat vuodesta toiseen samat? Hinnat 24.8. 2015

Useissa tapauksissahan panosten ostajat ja viljan myyjäthän ovat samoja toimijoita. Maatalouskonekauppa on jo täysin pysähdyksissä ja samoin tulee tapahtumaan, näiden hintojen jatkuessa, tuotantopanoskaupallekkin. Missä kohtaa em. yhtälössä on peltoviljelyn jatkuvuus?

Juhalpuheissa puhutaan miten kotimainen raaka-aine on teollisuudelle tärkeää ja Suomalaisen viljan laatu hyvää jne. Ostajat eivät kuitenkaan ole valmiita maksamaan laadusta. MIKSI??

 13.5. ja 10.6. bloggauksissa samasta teemasta ihmettelyä. Niihin ei kukaan uskaltanut kommentoida... Uskaltaiskohan tähän jo joku?