Syysohra- ja kuminapäivitys, kesäkuun alku

Kesäkuun alkupäivillä syysohra alkoi työntää tähkää esiin. Nyt 5.6. kasvusto on jo lähes kokonaan tähkällä. Huhtikuun lopun jatkuvat yöpakkaset ja lämpimät päivät harvensivat kasvustoa paikoin rajusti. Satotavoite oli alunperin 5 tonnia/ha, mutta siihen ei varmaankaan aivan ylletä. Keväällä odotukset olivat hetken jo korkeammallakin...

Puinti ajoittunee jo heinäkuun puolenvälin tietämiin.

Syysohraa Halikossa 4.6.

Osa kasvustosta on todella harvaa.

Harvaa syysohraa

Suojakasveihin kylvettyjen kuminoiden kohdalla päädyin niittoon. Kukkavarsia/kukintoja oli niin vähän että sato olisi ollut lähes olematon. Muutamia kohtia pitää myös paikkakylvää ja korjuu tapahtuu ensimmäsen kerran siis ensi kesänä.

PS. Huomenna 6.6. on ks-tutkintotilaisuus! Vielä ehtii ilmottautua.

Jatkuva suhteellinen hedelmällisyys

Satelliittikuvaa prosessoituna.

Tässä alla "Miehittämättömät lentimet" -postauksessa lupaamani kartta kotilohkoiltani.
Kartta on sekä kerätty satelliittikuvista lohkojeni kymmenen vuoden historiatietojen perusteella, että muokattu visuaaliseen muotoon, saksalaisen Talking Fields nimisen yrityksen toimesta.

Kirkkaan vihreät alueet ovat tuottaneet lohkoilla keskimääräisen (alueen sisäisesti tarkasteltuna) sadon/vihermassan, keltaiset ja punaiset keskimääräistä heikomman ja tumman vihreät sekä siniset alueet keskimääräistä paremman vihermassan. (Ruutukoko kartalla on 20x20 m) 
Katso kuvan alareunasta skaala: + - 40 %. (persistent relative fertility = (lohkojen) jatkuva suhteellinen hedelmällisyys)

Kartta kertoo armottoman totuuden pitkällä aikavälillä lohkojen eri osien välillä, eikä viljelijälle jää "muistivirhettä" vain yksittäiseen huonoon tai hyvään vuoteen liittyen.

Talking Fields Basemap

Mihin käyttää? Pari esimerkkiä

Neuvontatyössä karttaa voidaan käyttää asiakkaan tarpeiden kartoittamiseen ja kunnostustoimenpiteiden oikeaan kohdentamiseen. 

Kun ostetaan tai vuokrataan uusia lohkoja viljelyyn ei tarvita esim. vuosia kestävää kallista "viljelykokeilua" lohkon eri osien sadontuottokyvystä. Heti ensimmäisenä vuonna voidaan siten panostaa viljelyä hyviin alueisiin ja blokata tuottamattomimmat kohdat korjaustoimien alle tai "passiiviseen" käyttöön.

Kuvaa voidaan joissain tapauksissa hyödyntää, sen edullisuuden vuoksi, myös silloin kun ollaan vasta tekemässä tarjousta myynnissä olevista lohkoista.

Kartan pystyy siis tilaamaan miltä tahansa peltolohkoilta.

Kymmenen vuoden päästä

Jotta jokin asia  pellolla olisi varmuudella parannettavissa sen pitää olla myös mitattavissa ja päinvastoin. Koska käytössäni ei ole ollut satokartoitusvälineitä puimurissa, on tämä kartta todella edullinen ja kätevä "satomittari". 

Omilla lohkoilla olen muuttanut viljelykäytäntöjä aivan viime vuosina mm. jatkuvan kasvipeitteisyyden suuntaan. Tähän karttaan vertaamalla pystyn siten kymmenen vuoden kuluttua vertaamaan, onko kirkkaan vihreät alueet laajentunee vai kenties pienentyneet...

Syysohra esillä

 Nyt on kaikki lumet lähteneet syysohralohkolta ja tältä näytti tänään 30.3. 2016

Miehittämättömät lentimet

Ilmakartoistusvälineiden aakkosia opettelemassa

21.3. olin Salon kaupungintalolla opettelemassa itselleni hyvinkin vierasta asiaa eli miehittämättömien lentävien laitteiden "aakkosia" ja näiden mahdollisuuksia kasvinviljelyn apuvälineinä. Vierasta oli oikeastaan kaikki aiheeseen liittyvistä termeistä ja lyhenteistä lähtien.

Tilaisuuden järjesti TEKES (Tekniikan ja innovaatioiden kehittämiskeskus) otsikolla "Tehoa maatalouteen droneilla". Kohderyhmänä oli kaikki asiasta kiinostuneet.

Alkuun laitan muutaman vapaasti suomennetun termin: Drone = yleisnimi miehittämätömille (lentäville) apuvälineille, UAV = miehittämätön lentävä laite, UAS = miehittämätön lentävä sovellus, RPAS = kaukopilotoitu lentokonejärjestelmä ICAO = kansainvälinen siviili-ilmailuliitto (BVLOS = näkemäalueen ulkopuolella operointi)

Tässä blogitekstissä on "liikaa" linkkejä, mutta jos asia oikeasti kiinnostaa suosittelen kurkkaamaan niiden taakse...

Trafi

Tässä linkki Trafin (Liikenteen turvallisuusvirasto) edustajan helposti ymmärrettäviin dioihin, joiden avulla pääsee aiheesta mielestäni ummikkokin hyvin "jyvälle":  https://tapahtumat.tekes.fi/uploads/43fa7816/RPAS_viranomaissntely_Tekes_Salo_21_3_2016-4975.pdf
Yleisesti voidaan todeta että Suomessa lupakäytännöt miehittämättömissä "lentimissä" ovat ylivoimaisen vapaita ja meillä ei rajoitteita juurikaan ole vrt. muut länsimaat. Eli lähtökohta toiminnalle on hyvä ja samaa suuntausta toivotaan muuallekkin, jotta ala voisi kehittyä.
Alla linkki jossa voit tehdä Trafille ilmoituksen omasta aluksestasi. Ei maksa mitään. Käyttötarkoituksissa on mm. "Maatalouteen liittyvät työt / Agricultural work" http://www.trafi.fi/ilmailu/miehittamaton_ilmailu/ilmoitus

Esityksiä:

Liisa Pesonen "Vakolasta" pohti alusten käyttömahdollisuuksia otsikolla: Digitalisaatio ja maatalouden uudet toimintamallit.
https://tapahtumat.tekes.fi/uploads/43fa7816/Dronet_Salo_213_2016_Pesonen_Luke_-2206.pdf

Eviran Minna-Maija väänäsen esityksestä löytyy muutamia käytännön esimerkkejä, missä aluksia voitaisiin lähitulevaisuudessa hyvinkin käyttää: Linkki

Jussi Knaapin esitykseen ei valitettavasti (vielä) ole minulla linkkiä.
Jussi puhui satelliittikuvauksen mahdollisuuksista ja painotti että kaikille (satelliittioperaattorit, "kopterit" ja kiinteäsiipiset lentimet) on tilaa tällä alalla. Jo nyt on mahdollista saada ravinteiden tarpeen lisäksi esiin kartta joka tuo ilmi kasvuston stressitilan. Tulevaisuudessa mennään kohti mikromanagementtia ja kasvikohtaista viljelyä. Hän korosti myös ns. big datan merkitystä kun kehitystyötä jatketaan.
Kannattaa myös muistaa että suomalaiset olivat Kemiran Loris-kartoillaan 90-luvulla Euroopan kärkeä... Mutta monestakin syystä olemme jääneet hiukan takamatkalle.

Alan yrityksiä:

Suomalainen alan huippuyritys MosaicMill:
http://www.mosaicmill.com/applications/appli_agriculture.html

Airinov on ranskalainen yritys joka myy valmiita paketteja kasvustojen lentokartoitukseen ja tiedon prosessointiin, kehittyneellä ns. "neljäkanavaisella" kuvaustekniikalla varustettuna: https://www.youtube.com/watch?v=iQfdLDw8NmI

Suomessa vastaavaa ("1-kanavainen") järjestelmää myy Trimble: https://shop.geotrim.fi/trimble-ux5.html

Vista Geo: Satelliittikuvien prosessointia ja valmiita palvelutuotteita tiloille: http://www.vista-geo.de/en/portfolio_category/agriculture/

Tunnelmat tilaisuuden jälkeen

Aihe ja tilaisuus oli kokonaisuutena todella mielenkiintoinen.
Nyt (Tekesin tai jonkun muun tahon) pitäisi jatkaa eteenpäin tilaisuuksien sarjaa ja saada käytännön tarpeet (ja maatilat) kohtaamaan operaattoreiden kanssa oikeen tosissaan.

Palaan tähän aiheeseen ihan lähiaikoina, kun saan satelliittidataa omilta lohkoiltani TF BaseMap-tuotteen muodossa. Katso (/osta) Koneviesti 4/2016 s. 26 jossa asiasta jo hieman tietoa.
Kone Viestiin

Aivan kipsissä ??

Eri yhteyksissä on viime aikoina nostettu esiin lannoiteteollisuudessa syntyvän kipsin (kalsiumsulfaatti) käytön mahdollisuuksia fosforivaluntojen siepparina savimailta. Artikkelit ovat olleet kuitenkin melko yksipuolisia ja lähestyneet asiaa oikeastaan yksinomaan Itämeren P-pitoisuuden vähentämisen näkökulmasta.
Mielenkiintoni asiaan heräsi ja tuumin että asiaa on syytä tutkailla myös kasvinviljelyn suunnalta.

Kipsin vertailutuotteeksi valitsin ns. rakennekalkin (sammutettu kalkki, meesakalkki) kahdestakin syystä: Rakennekalkin "fosforinsiepparikyky" on tutkimusten mukaan hyvinkin tasavertainen kipsin kanssa ja tuotteet ovat työteknisesti vertailukelpoisia keskenään eli kumpikin vaatii toimiakseen "oikein", välittömän multauksen levityksen jälkeen.

Työtekniikasta minulla on hieman jo käytännön kokemustakin. (kts. http://neuvo2020.blogspot.fi/2015/10/rakennekalkitusta.html )

Tässä kokoamani plussat ja miinukset "parivertailuna":

Rakennekalkki

Maatilan näkökulmasta tarkasteltuna:

+ Edullinen kalkitusaine (vaikka käyttäisi "tavallisena" kalkkina)

+ Parantaa maan rakennetta, kationivaihtokapasiteetti paranee

+ Nostaa pH:ta todella nopeasti ( kok.neutral.kyky yli 40 %)
+ Parantaa satoa ja tuottoa
+ Vähentää eroosiota

+ Monivaikutteinen, pH, rakenne, sato jne.

+ Kokonaistaloudellinen
+ Sopii kaikille maatiloille, koko Suomen alueella
+ Useita toimittajia, hintakilpailua
+ Pitkäkestoinen
+ Mg -lannoite
+ Ca -lannoite
+ P-lannoite

- Rakennetta parantava vaikutus saadaan vain hyvissä oloissa levitettäessä

- Rajallinen saatavuus
- Mg -lannoitus (Ca ja Mg -suhde)
- Ei kannata käyttää kalsiumin nostoon lohkoilla joissa pH korkea (hivenien saanti ym. menee "sekaisin", ylikalkitus)
- Ei ole sallittu luomutuotannossa

Vesistön/ympäristön kannalta tarkasteltuna:

+ Hyvä saatavuus "saviseuduilla"
+ Edullinen
+ Sopii kaikille valuma-alueille, (makea ja suolainen vesi)
+ Vähentää tehokkaasi P-kuormitusta

+ Vähentää eroosiota

+ Ei tunnettuja haittavaikutuksia

- Ei poista perimmäisiä pellon rakenneongelmia, on "vain" lääke

Kipsi

Maatilan näkökulmasta tarkasteltuna:

+  S -lannoite
+ Ca -lannoite
+ P -lannoite
+ Vähentää eroosiota / mururakenteen kestävyyttä (nostaa johtolukua)
+ Hyvä saatavuus
+ Voidaan käyttää lohkoilla joissa pH on jo korkealla
+ Pitkäkestoinen vaikutus (Ca:Mg)
+ Voidaan käyttää korkean pH:n lohkoilla

- Lyhytkestoinen (fosforin pidätys)
- Kallis (hinta/hyöty)
- Ei nosta pH:ta (jopa laskee hieman)
- Vaatii hyvät levitysolosuhteet
- Ei sovellu sisämaan tiloille (makean veden alueet)
- Vain yksi toimittaja (ei kilpailua)
- Heikentää kasvin seleenin ottoa



Vesistön/ympäristön kannalta tarkasteltuna:

+ Vähentää tehokkaasi P-kuormitusta
+ Vähentää eroosiota
+ Erikoiskohteiden tuote

- Logistiset ongelmat, kipsivuoret Savossa ja tarve toisaalla
- Ei sovellu kuin meren rannikolle, ei edes jokiekosysteemiin (tai murtovesiin?)
- Ei sovellu pohjavesialueille
- Lyhytkestoinen vaikutus (P-siepparina, n. 3 v.)
- Ei poista perimmäisiä pellon rakenneongelmia, on vain lääke


Kasvinviljelyn ja maatilojen näkökulmasta näyttäisi siltä että kipsi on isoina annoksina (tonneja/ha) joidenkin meren rantojen erityiskohteiden/-lohkojen (esim. virkistysalueiden välitön läheisyys, sokerijuurikas yms.) tuote. Sen käyttö voisi olla enemmänkin lannoituskäyttöä (alle tonni/ha), rikki- ja kalsiumlannoitteena.

Suuri ongelma on että Siilinjärven "kipsivuoret" sijaitsevat väärässä paikassa käyttöalueeseen nähden, sillä suurin hyöty kipsistä saataisiin saaristomeren valuma-alueen saviseuduilla. Järvi-Suomeen kipsi ei sovellu, koska se nostaa makean veden suolapitoisuutta ja haittaa näin vesistöjen elämää. Kipsin käyttö laajemmassa maatilamittakaavassa ei ole tila- eikä valtakunnankaan tasolla taloudellisesti perusteltua ja siitä saatava lisäarvo varsinaiseen kasvinviljelyyn on melko rajallinen. Suurin lisäarvo olisi lähinnä alan imagoon liittyvää.
Kipsiä vastaanottavien tilojen tulisikin saada ns. "porttimaksua" (esim. rahtikorvaus) toimittajan taholta, jotta toiminta olisi isommassa mittakaavassa mielekästä.

Linkkejä aiheeseen:

http://www.yara.fi/tietoa-yarasta/kestava-kehitys/itameri/p-trap-kipsiratkaisu/

http://www.nordkalk.fi/Rakennekalkki

TEHO-hankkeen kokeilu:
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7DCFB844-F951-4527-A3FF-73D1EA8F84C5%7D/55532

Syysohrapäivitystä

Pienen bloggaustauon jälkeen laitan kuvan syysohrasta ja toivotan sen myötä kasvu- ja idearikasta vuotaa 2016 kaikille blogini uusille ja "vanhoille" lukijoille. Pysykäähän "kanavalla"!

Matros jouluna 2015

Tuolta siis Matroslohko näytti juuri ennen talven tuloa 25.12.2015. Tapaninpäivänä alkoi ilma viilenemään täällä Halikossa ja nyt on talvi päällä.

Tuulilta suojaavaa lumipeitettä ja kevättä jännityksellä odotellen.
T: O-P Ruponen

Öljykasvien peittaus saa jatkoa...

TUKES:in tiedote liittyen rapsin ja rypsin peittaukseen keväälle 2016.
http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Tukesilta-poikkeuslupa-neonikotinoideja-sisaltavien-kasvinsuojeluaineiden-kayttoon1/