sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Rakennekalkitusta

Syyssäiden jatkuessa erinomaisen hienoina tuli hyvä hetki rakennekalkitukselle.
Rakennekalkituksessa on ideana hyödyntää ns. sammutetun kalkin (meesakalkki) nopeasti savimaan rakennetta parantava vaikutus. 

Nyt käsittelyn alla olleet lohkot eivät ole niinkään rakenteen kannalta ongelmalohkoja, mutta koska niissä oli tarvetta pH:n nostoon ajattelin käyttää mainion olosuhteen hyödyksi ja toteuttaa homman rakennekalkituksena. Lisäksi meesakalkki on hinnaltaan jopa edullisempaa kuin muut kalkitusaineet, lähinnä sen korkean (yli 40 %) neutralointikyvyn ansiosta. Samalla myös kuljetus- ja levityskustannukset ovat alhaiset, koska tonneja tarvitaan vähemmän hehtaarille. Meesakalkki on paperitollisuuden sivujae eli sitä voi mielestäni kutsua kierrätystuotteeksi.

Rakennekalkkia toimittavat eteläisessä Suomessa mm.  Tyynelän Maanparannus / Juuso Joona Joutsenosta , Nordkalk Paraisilta ja Lohjalta ja Anssi Raunio Metsä Fibren Rauman tehtaalta. Minulle kalkki tuli Raumalta. 

Meesakalkkia eli rakennekallkkia
Jotta toivottuun lopputulokseen päästään, rakennekalkitus pitää tehdä hyvissä olosuhteissa. Ja tällä kertaa ne sitä todella olivatkin. Pellon pinta oli kovan yöpakkasen ansiosta jäässä ja levityskalusto ei jättänyt minkäänlaisia jälkiä peltoon. Multaus alkoi sujumaan puolilta päivin ja maa oli ajankohta huomioiden todella kuivaa. Näin optimaalista tilannetta tuskin toista kertaa vastaan tulee...

Levitys tehtiin Kari Vesasen toimesta Bergmannin lantavaunulla. Levitysmäärä oli näille lohkoille 6 tonnia/ha ja työ sujui todella kätevästi. Kuutiopaino tässä tavarassa oli n. 900 kg ja kalkki lensi mielestäni hyvin ja tasaisesti. Meesakalkin yhtenä etuna onkin, että sille sopivaa levityskalustoa on saatavilla helpommin kuin kuivan kalkin levitykseen.  Videoklippi levityksestä.

Kari Vesanen kuormaa kalkkia kuivalantavaunuunsa.

Meesakalkin levitys onnistui mainiosti kuivalantavaunulla.

Multauksen suoritin Potilan kultivaattorilla jossa on suorien kärkilappujen lisäksi siipiterät ja jäljen tasaajana mixeri. Ajosuunta oli vinottain levityssuntaan nähden, joka tasaa vielä mahdollista levityksessä tulevaa "raitaa".  Rakennekalkin multaus tulee tehdä vuorokauden sisällä levityksestä, mahdollisimman paljon sekoittavalla työkoneella kahteen kertaan "ristiin" ajaen. Tämä välitön muokkaus onkin suurin ero "tavallisen" ja rakennekalkituksen välillä.




Rakennekalkin multausta kultvaattorilla, jossa varusteina siipiterät ja mixeri.

Perustietoa rakennekalkituksesta:
http://www.nordkalk.fi/Rakennekalkki


Jos rakennekalkitus kiinnostaa, tehdään suunnitelma talven aikana ensi kevääksi tai kesäksi ja puntaroidaan pelloillesi parhaat vaihtoehdot. Neuvontapalveluni ovat maksuttomia Neuvo2020 -järjestelmän kautta, joten älä epäröi ottaa yhteyttä!

T: O-P Ruponen
0505824645

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Tervetuloa YouTube -kanavalleni!

Neuvontapalveluihin ja kasvinviljelyyn keskittyvä YouTube -kanavanikin on nyt totta. Eli jatkossa lataamani klipit ja vinkit muista samaan teemaan sopivista videoista löytyvät täältä: https://www.youtube.com/user/Rupinjo

tiistai 29. syyskuuta 2015

perjantai 18. syyskuuta 2015

Syysrapsit laarissa

Syysrpapsit olivat pellossa lähes 400 vrk ja ovat nyt vihdoin siiloissa. Lopputulokseen voin olla tyytyväinen. Tavoitteekseni asettamani 3,5 tonnin/ha keskisato 13,5 ha digialalta täyttynee ja puidun alan (ala josta on siis vähennetty ojat, märkyys- ja hirvituhot yms.) sato lienee n. 4 tn/ha. Butisan Topilla tehdyt rikkatorjunnat toivat puhtaan sadon, mutta Clamoxin teho ei hyvin mataraisella lohkolla riittänyt ja rikkapitoisuus tuo siihen erään hintaan miinuksia. Myöskin saunakukkaa ja kiertotatarta näkyi osalla em. lohkoa. Vectralohkon osalta jäi pahkahome torjumatta ja se näkyi sadossa runsaana pahkojen määränä. 
Lopulliset kilot ja laatu selviävät kun sato on myyty.  Hinnan selvää nousua siis odotellessa...


Palkojen määrä ja koko oli kasvustoissa hyvä ellei erinomainen.
Heikoin satokomponentti oli ehdottomasti siemenen koko. Pitää muistaa että
1 g/tsp vaikuttaa n. 1000 kg hehtaarisatoon eli näemmä sato olisi voinut olla "mitä tahansa" tänä vuonna.
Mikä sitten aiheutti pienen siemenkoon ja miten jatkossa tältä välttyisin? Siinä taas pohtimista ja uuden opettelua... 
(Vastauksia ainakin joihinkin avoimiin kysymyksiin saat talvella, kun saavut koulutuspäivilleni. Koulutuksista tietoa syksymmällä, tätä blogia seuraamalla.)

Koko ajan mielestäni parhaalta näyttänyt lohko antoi parhaan sadonkin.


Valmista 06:sta. Alimmatkin palot ovat valmiita.

Tässä ylemmän kuvan puolentoista hehtaarin lohkolta puitu sato kärryllä. Mitatut kuutiot 11,5 m³ ja kost. n. 13 %.
Eli sato oli (9 %) n. 4700 - 4800 kg/ha.

Puinti sujui matalilla lajikkeilla (kuva alla) todella helposti ja puintitappiot olivat vähäiset. Kaatokelalla ei juuri kasvustoon tarvinnut koskea. Korkean Vectran puinti taas oli merkittävästi hankalampaa ja puintitappiot karmeat... Etenkin loivan vastalaon puinti osoittautui mahdottomaksi, koska kasvusto ei mene puimurin kitaan, vaan tulee syliin. Sivu ja vastalakoon homma sujui paremmin.



Alla havainnollista kuvaa pystyterän tärkeydestä, kun puidaan varisemisherkkiä kasveja. Kaarijakaja on aiheuttanut merkittävää varisemista "uran" vasempaan laitaan. Oikeassa laidassa ei valkoisia = tyhjiä palkoja näy koska pystyterä leikkaa kasvuston nätisti ja vähentää tappioita merkittävästi.
'
Rapsin puintia Zürnillä


Ja loppukevennyksenä vielä emännän ottama komea iltapuintikuva!

Iltapuintia (Hannele R.)
ps. Syysohra tekee kolmatta kasvulehteä hitaasti mutta varmasti. Ensimmäinen ks-ruiskutuskierros on jo tehty...

perjantai 11. syyskuuta 2015

Syysrapsin puintia


Nyt alkaa olla syysrapsikasvustot puintikunnossa: Vihreitä palkoja ei enää löydy ja sänki on yleisväriltään harmaa. Tarkempaa raporttia tulee kun puinti etenee.
Syysrapsin puintia 11.9. (Kuva: Juhani Rahkonen)

ps. Huomenna pääsenkin tutustumaan uuteen puimuriini... :) Siitäkin tulee raporttia pian.