Lyhytnäköisyyttä viljan ostajilta

Leivontalaatuista vehnään tullaan tänä syksynä korjaamaan Suomessa erittäin vähäisiä määriä, liian alhaisten valkuaispitoisuukisen vuoksi. Tätä jo aikaisemmin kertomaani tosiasiaa todistavat ostajille tulleet ensimmäiset syysvehnien esinäytteiden tulokset. (Kaiken lisäksi ensinhän puidaan aina heikomman sadon/korkeamman valkuaisen kasvustot.) Suomalaiset viljan ostajat reagoivat tähän ikävään tilanteeseen YHDESSÄ TUUMIN laskemalla jälleen leipävehnän hintaa!! Miten viljasektorin toimijat voivat kuvitella tämän yhtälön toimivan? Mistä ensi vuoden tuotantopanokset  hankitaan, kun ei edes laadukkaasta tavarasta olla valmiita maksamaan sille kuuluvaa hintaa? Ja miksi viljelijät panostaisivat laatuviljan tuotantoon, kun singnaalit ostajan taholta ovat vuodesta toiseen samat? Hinnat 24.8. 2015

Useissa tapauksissahan panosten ostajat ja viljan myyjäthän ovat samoja toimijoita. Maatalouskonekauppa on jo täysin pysähdyksissä ja samoin tulee tapahtumaan, näiden hintojen jatkuessa, tuotantopanoskaupallekkin. Missä kohtaa em. yhtälössä on peltoviljelyn jatkuvuus?

Juhalpuheissa puhutaan miten kotimainen raaka-aine on teollisuudelle tärkeää ja Suomalaisen viljan laatu hyvää jne. Ostajat eivät kuitenkaan ole valmiita maksamaan laadusta. MIKSI??

 13.5. ja 10.6. bloggauksissa samasta teemasta ihmettelyä. Niihin ei kukaan uskaltanut kommentoida... Uskaltaiskohan tähän jo joku?

Ryhmäneuvontaa ja "Matruusin" tuomia uusia tuulia

Ryhmäneuvontaa

Neuvo 2020 -järjestelmän puitteissa pystyn antamaan neuvontaa myös ryhmille. Ryhmäneuvonnassa "neuvontakulut" jakautuvat ryhmän jäsenien kesken tasan eli neuvontatukisummaa on esim. viiden hengen ryhmällä käytössään viisinkertainen määrä yksityisneuvontaan verrattuna.

Kuvassa olevan ryhmän kanssa kävimme läpi mm. jatkuvan kasvipeitteisyyden mahdollisuuksia syyskasvien avulla ja ip-kasvinsuojelua kuminan rikkatorjunnassa.

Ryhmäneuvontaa valveutuneille Kemiöläisviljelijöille

"Matruusia"

Suureksi pettymyksekseni syysrapsin kylvö jää tältä kesältä tiallamme väliin. Olosuhteet olivat aikaisen kauran suhteen hiukan liian vaikeat ja puinnin alkuun päästään vasta nyt. Rapsin kylvöikkuna on kuitenkin jo sulkeutunut ja suunnitelmia oli muutettava. Jotain on myös tehtävä toisin, tällaisen "myöhästymisriskin" minimoimiseksi.

Pitkin kesää mielessä on muhinut ajatus syysohran siementuotannosta, jonka mahdollisuutta minulle Keskolta tarjottiin jo keväällä. Lopullinen päätös tuli tehtyä jokin aika sitten, rapsin väliin jäämisen vuoksi. Nyt onkin kaksi pussia Matroksen kantasiementä varastossa odottamassa kylvöä. Vain kolmella tilalla Suomessa on tämä sama mahdollisuus. Kieltämättä hiukan jännittää...

 Riskit ja talvituhon mahdollisuudet ovat isot, mutta uutta on aina kokeiltava ja tyhjänhän saa pyytämättäkin. Uskon kuitenkin että huolellisesti kaikki vaiheet tekemällä pääsen vähintään tyydyttävään lopputulokseen. Toisaalta mahdollisuudet ja syysohran edut on hyvät ja tarpeeksi aikainen esikasvi rapsille on se mitä kaikin tavoin haen.

Tämän kesän Matros-kasvustot ovat olleet erinomaisia ja elävän elämän hehtaarisadot liikkuvat kahdeksan tonnin molemmin puolin. Itselläni tavoitteena on siemenkelpoinen yli viiden tonnin sato.

Syysohra Matros

ps. Tänään loultakin koitan kovia kokeneen Riinan puintia.

Rapsituloksia naapurista

http://www.svenskraps.se/forsok/prel_res_2015.asp

Kerääjäkasveja, fosforilannoitusta ja "ihmeainetta"

Elokuun enismmäinen perjantai vierähti pelloilla Halikossa ja Vihdissä.

MTK-Varsinais-Suomi / Tarmonpuuska -hankkeen järjestämä kerääjäkasvitilaisuus oli aamupäivällä Riskin Akin pellolla. Paikalla oli kymmenittäin aiheesta kiinnostuneita viljelijöitä.

Ely-keskuksen tarkastajien puheenvuoro.

Terve Kasvi -tilaisuus Kotkaniemessä

Halikon tilaisuudesta otin "varaslähdön" ja suuntasin kohti Vihtiä.Yara Suomi

 ja Bayer CropScience:n järjestämässä Terve Kasvi -tilaisuudesta tuli aluksi bongattua

Bayer Agro App, jossa on mm. erittäin hyödyllinen kasvinviljelysanastoon erikoistunut sanakirja, suosittelen.  

Kasvinviljelysanakirja

P-lannoituskenttä, FOSA 

Fosforilannoituksen satovasteet moderneilla korkean satovasteen lajikkeilla (FOSA)

Juha Liespuu Yaralta esitteli uuden pitkäikäisen foforilannoituskokeen. Tämän kokeen tarkoituksena on selvittää kuinka paljon nykyiset satoisat viljalajikkeet hyötyvät P-lannoituksesta. Tämän myötä saadaan seuraavaan tukiohjelmakauteen mennessä faktatietoa mm. päättäjille viljojen fosforin tarpeesta. Kokeen rahoittavat Makera ja LUKE. 

Kentältä löytyy kevätvehnä- ja ohraruudut joiden P -lannoitustasot ovat: nolla, 7,5 , 15 ja 30 kg/ha. Lohkon viljavuusluokka on huononlainen. Erot olivat kasvustoissa silminnähden merkittäviä. Typpilannoitus ja tautitorjunta tehdään samaan tapaan kuin käytännön viljelyssäkin. Hyvin mielenekiintoista nähdä mitkä ovat satotulokset... 

Fosforilannoituskenttä.

Uutta Bayerilta

Uusien rikka- ja tautitorjunta-aineiden koeruutuja esitteli Janne Laine. Tuotenimistä "vilahtelivat" ainakin Folicur, Buctril ja Hussar. Aika näyttää mitä uutuukisa Suomen markkinoille saadaan ja milloin.

Ihmeaine??

Tässä vielä "loppukevennyksenä" kuvapari joka osoittaa miten voimakkaamman juuren kasvun myötä kasvi pystyy tehokkaampaan ravinteiden ottoon. Erot ainakin "nollaruuduilla" kaikissa kerranteissa olivat hämmästyttäviä. (Kyseessä ei ole Bayerin koe.)

Lannoittamaton ja käsittelemätön ruutu.

Tässä myös lannoittamaton ruutu, mutta juuren kasvua parantavalla tuotteella pensomisen puolivälissä käsitelty.

Rapsin kylvö alkanut!

Neuvo 2020 -asiakastiloistani Rekottilan tila Paimiosta aloitti ensimmäisenä syyskylvöt. Timo Lehtinen kylvi tänään vuokralohkoillaan Sauvossa DK Imistar CL rapsia 24 ha alalle. Esikasvina lohkoilla oli säilöheinä. Siemenen määrä oli n. 50 kpl neliölle ja typpitaso 50 kg/ha. Olosuhteet olivat erinomaiset.

Etanoiden torjunta tehdään lähipäivinä Sluxxilla. Etanapaine on nyt kaikkialla niin kova että torjuntaa ei saa missään nimessä jättää tekemättä. Etanoiden määrä voi elokuun edetessä hiukan helpottaa, jos sateilta vältytään jatkossa.

Syysrapsin kylvöä Sauvossa 6.8.

Siemen pitää sijottaa hyvin matalaan, ettei "pinnalle tulemiseen" kulu tärkeitä kasvupäiviä. Kylvösyvyys oli 1-3 cm lohkon eri osien savisuudesta/kokkareisuudesta riippuen.

Liika on liikaa

Liiallinen vesimäärä on alkanut verottaa syysrapsikasvustoja. Jokaisen verson viimeiset palot alkavat "abortoitua" eli kasvi ei niihin siemeniä kehitä. Huippusato leikkaantuu...

Rapsikärsäkkään/-pistiäisen vioitusta näkyy myös runsaanlaisesti. Palot kuivuvat ja aukeilevat. Eniten tuota vioitusta on lohkon reunoilla. Tilanne syntyi syysrapsille, kun kuoriaistorjuntaa ei tehty lainkaan. Yksi kärsäkästorjunta olisi näemmä paikallaan joka kesä.

Etanoita ja kotiloita on nyt "maailma täynnä". Tämän loppukesän öljykasvikylvöksille etanoiden torjunta on täysin pakollinen toimenpide. Tod. näk. yksi kerta ei edes riitä.

Syyskasveja, "maakuntamatkailua" ja perussettiä.

Tällä kertaa bloggaukseni on hiukan sekavahko ja siinä olisi ainesta useampaankin julkaisuun, mutta hektisen ajanjakson takia tyydyn nyt muutamiin "huippukohtiin" parin viikon ajalta heinäkuun tapahtumia.

Syysrapsi

Syysrapsilohkot ovat nyt todella "täynnä" ja palkoa on palon vieressä!

Kuva (3.8.) on parhaalta lohkoltani ja siinä ei matara juurikaan ole päässyt esille.

Osalla lohkoista mataraa ja hiukan saunakukkaakin esiintyy.

Rikka-aineiden maavaikutuksen teho ei ole riittänyt näin pitkälle näissä olosuhteissa.

Syysohra

Viime viikkoina on tullut bongailtua viidessä eri paikassa Etelä-Suomen alueella syysohrakasvustoja. (yksi tietämistäni on vielä käymättä) Kaikki vinkit (Etenkin Salo + 100 km) syysohrista ovat tervetulleita! Mielelläni nimittääin kävisin tutkailemassa lisääkin kasvustoja ja kuulostelemassa viljelykokemuksia. (Kiitos vinkkaajille jo etukäteen.)

Syysohra

6.7. sain "audienssin" Kermisen Annelta Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalle.

Tässä kuva ruudulta jossa ei ole lumihometorjuntaa. Talvituho oli lähes totaalinen... Sama toistui kaikissa kerranteissa.

Syysohra

Ja tässä lumihometorjuttuja ruutuja.

Hämmästyttävä ero edelliseen!

Lajikkeena näissä Matros.

Syysohraa

Tässä maatilamittakaavan syysohran viljelyä Satakunnasta. Komeaa kasvustoa ja viljelijän ensimmäinen  syysviljakylvös ikinä! :) Sato-odotus yli 10 tonnia.

Neuvontaa ja oppimista

Samaisella Satakunnan matkalla tuli käytyä myös Kaistin tilalla, Harjunmaan Vesan vahvoja kasvustoja tutkimassa. Pohdimme mm. kasvinsuojelu-, alus- ja typensitojakasviasioita. 

Kaistin tila on yksi Neuvo 2020 -asiakastiloistani.

Kuvassa komeaa Gloria -härkäpapua, joka näyttäisi olevan varren lujuudeltaan aivan eri sfääreissä kuin harmillisen fleksiibeli Kontu. Juurinysträt näyttivät olevan vakuuttavat, eli typpeä luvassa...

Västankvarn Peltopäivä

Inkoon peltopäivä oli vielä entistäkin antoisampi ja uusia asioita tuli vastaan sekä mm. jankkureiden tarjontaan tuli tutustuttua. (Jankkuroinnista ja maan rakenneasioista kiinnostuneiden kannattaa muuten laittaa muistiin pe 25.9.) Tässä yksi mielenkiitoinen jankkurimerkki: Agrisem.

Näyttelyn yksi vetonauloista oli Weckstömin Mahiaksen System Cameleon. Näyttelyn jälkeen pääsimme "SAMARA" -pienryhmämme kanssa tutustimaan Mathiaksen tilan kasvustoihin. Pargas Gård.

Inkoossa tuli sitten nähtyä tämäkin ihme, eli Suomessa talvehtinut syyskaura!

Perussettiä

Ja jotta perusasiat ei unohdu, pitää niistäkin sopivan tilaisuuden muistutella...

Ajoittain näkee kommentteja jotka kyseenlaistavat sijoituslannoituksen "tehon". Tässä "epäileville tuomaksille" 12.7. kasvustotarkkailukierrokselta ottamani kuva (Tältä lohkolta). Lannoite on yhdestä vantaasta (ajouran oikella puolella) mennyt maan pinnalle ja kylvökoneen vantaisto, pyörät ja jälkiäes on muokannut sen maahan... Kuva todistaa miten valtaisa on ero sijoitetun ja sijoittamattoman lannoituksen välillä, siitäkin huolimatta että monsuunisateet ovat sulattaaneet lannoitteen merkittävästi paremmin kuin ns. normaalikeväänä. 

Lisäksi tällä kohtaa maalaji on lähempänä "Ht" kuin "S".