Rapsin kylvö alkanut!

Neuvo 2020 -asiakastiloistani Rekottilan tila Paimiosta aloitti ensimmäisenä syyskylvöt. Timo Lehtinen kylvi tänään vuokralohkoillaan Sauvossa DK Imistar CL rapsia 24 ha alalle. Esikasvina lohkoilla oli säilöheinä. Siemenen määrä oli n. 50 kpl neliölle ja typpitaso 50 kg/ha. Olosuhteet olivat erinomaiset.

Etanoiden torjunta tehdään lähipäivinä Sluxxilla. Etanapaine on nyt kaikkialla niin kova että torjuntaa ei saa missään nimessä jättää tekemättä. Etanoiden määrä voi elokuun edetessä hiukan helpottaa, jos sateilta vältytään jatkossa.

Syysrapsin kylvöä Sauvossa 6.8.

Siemen pitää sijottaa hyvin matalaan, ettei "pinnalle tulemiseen" kulu tärkeitä kasvupäiviä. Kylvösyvyys oli 1-3 cm lohkon eri osien savisuudesta/kokkareisuudesta riippuen.

Liika on liikaa

Liiallinen vesimäärä on alkanut verottaa syysrapsikasvustoja. Jokaisen verson viimeiset palot alkavat "abortoitua" eli kasvi ei niihin siemeniä kehitä. Huippusato leikkaantuu...

Rapsikärsäkkään/-pistiäisen vioitusta näkyy myös runsaanlaisesti. Palot kuivuvat ja aukeilevat. Eniten tuota vioitusta on lohkon reunoilla. Tilanne syntyi syysrapsille, kun kuoriaistorjuntaa ei tehty lainkaan. Yksi kärsäkästorjunta olisi näemmä paikallaan joka kesä.

Etanoita ja kotiloita on nyt "maailma täynnä". Tämän loppukesän öljykasvikylvöksille etanoiden torjunta on täysin pakollinen toimenpide. Tod. näk. yksi kerta ei edes riitä.

Syyskasveja, "maakuntamatkailua" ja perussettiä.

Tällä kertaa bloggaukseni on hiukan sekavahko ja siinä olisi ainesta useampaankin julkaisuun, mutta hektisen ajanjakson takia tyydyn nyt muutamiin "huippukohtiin" parin viikon ajalta heinäkuun tapahtumia.

Syysrapsi

Syysrapsilohkot ovat nyt todella "täynnä" ja palkoa on palon vieressä!

Kuva (3.8.) on parhaalta lohkoltani ja siinä ei matara juurikaan ole päässyt esille.

Osalla lohkoista mataraa ja hiukan saunakukkaakin esiintyy.

Rikka-aineiden maavaikutuksen teho ei ole riittänyt näin pitkälle näissä olosuhteissa.

Syysohra

Viime viikkoina on tullut bongailtua viidessä eri paikassa Etelä-Suomen alueella syysohrakasvustoja. (yksi tietämistäni on vielä käymättä) Kaikki vinkit (Etenkin Salo + 100 km) syysohrista ovat tervetulleita! Mielelläni nimittääin kävisin tutkailemassa lisääkin kasvustoja ja kuulostelemassa viljelykokemuksia. (Kiitos vinkkaajille jo etukäteen.)

Syysohra

6.7. sain "audienssin" Kermisen Annelta Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalle.

Tässä kuva ruudulta jossa ei ole lumihometorjuntaa. Talvituho oli lähes totaalinen... Sama toistui kaikissa kerranteissa.

Syysohra

Ja tässä lumihometorjuttuja ruutuja.

Hämmästyttävä ero edelliseen!

Lajikkeena näissä Matros.

Syysohraa

Tässä maatilamittakaavan syysohran viljelyä Satakunnasta. Komeaa kasvustoa ja viljelijän ensimmäinen  syysviljakylvös ikinä! :) Sato-odotus yli 10 tonnia.

Neuvontaa ja oppimista

Samaisella Satakunnan matkalla tuli käytyä myös Kaistin tilalla, Harjunmaan Vesan vahvoja kasvustoja tutkimassa. Pohdimme mm. kasvinsuojelu-, alus- ja typensitojakasviasioita. 

Kaistin tila on yksi Neuvo 2020 -asiakastiloistani.

Kuvassa komeaa Gloria -härkäpapua, joka näyttäisi olevan varren lujuudeltaan aivan eri sfääreissä kuin harmillisen fleksiibeli Kontu. Juurinysträt näyttivät olevan vakuuttavat, eli typpeä luvassa...

Västankvarn Peltopäivä

Inkoon peltopäivä oli vielä entistäkin antoisampi ja uusia asioita tuli vastaan sekä mm. jankkureiden tarjontaan tuli tutustuttua. (Jankkuroinnista ja maan rakenneasioista kiinnostuneiden kannattaa muuten laittaa muistiin pe 25.9.) Tässä yksi mielenkiitoinen jankkurimerkki: Agrisem.

Näyttelyn yksi vetonauloista oli Weckstömin Mahiaksen System Cameleon. Näyttelyn jälkeen pääsimme "SAMARA" -pienryhmämme kanssa tutustimaan Mathiaksen tilan kasvustoihin. Pargas Gård.

Inkoossa tuli sitten nähtyä tämäkin ihme, eli Suomessa talvehtinut syyskaura!

Perussettiä

Ja jotta perusasiat ei unohdu, pitää niistäkin sopivan tilaisuuden muistutella...

Ajoittain näkee kommentteja jotka kyseenlaistavat sijoituslannoituksen "tehon". Tässä "epäileville tuomaksille" 12.7. kasvustotarkkailukierrokselta ottamani kuva (Tältä lohkolta). Lannoite on yhdestä vantaasta (ajouran oikella puolella) mennyt maan pinnalle ja kylvökoneen vantaisto, pyörät ja jälkiäes on muokannut sen maahan... Kuva todistaa miten valtaisa on ero sijoitetun ja sijoittamattoman lannoituksen välillä, siitäkin huolimatta että monsuunisateet ovat sulattaaneet lannoitteen merkittävästi paremmin kuin ns. normaalikeväänä. 

Lisäksi tällä kohtaa maalaji on lähempänä "Ht" kuin "S".

Kuminapäivitys

Keväällä kerroin kuminan perustamisesta seoskasvustona syysvehnän ja herneen kanssa.

Syysvehnä: http://neuvo2020.blogspot.fi/2015/05/autoilua-sensorointia-ja-rikkaeskylvoa.html
Herne: http://neuvo2020.blogspot.fi/2015/06/rapsipaiva-ja-kuminan-kylvo.html

Nyt tilanne näytää lupaavalta:

Syysvehnä:

5.5. kylvetty kuminakasvusto tekee syysviljan alla jo toista kasvulehteä. Rikkatilanne ennen kaikkea saunankukan osalta on hallinnassa. Rikkaruiskutusta olisi pitänyt malttaa odottaa vielä muutama päivä myöhemmäksi (6 päivää väliä kylvöstä) , mutta silloin ei sää ja hermot sallineet.

Herne:

 Kuminan kylvön jälkeen oli noin kolmen viikon poutajakso. Runsaat sateet idättivät nyt 2.6. kylvetyn kuminan. Rikkatilanne hiukan jännittää, koska jotain tuonne taimettuu, tehokkaaksi tietämästäni kolmoisseoksesta huolimatta. Ei kai vain mataraa... Ruiskutin herneen rikat vasta 19 päivän kuluttua kuminan kylvöstä.

Kuminalla on nyt jonkin aikaa runsaati valoa kehittyäkseen melko harvaksi kylvetyn hernekasvuston katveessa.

Käytännön maamies vai neuvoja?

Tällä kertaa bloggaus onkin varsin helppoa. Kiitos Annaleena Ylhäisen:  http://kaytannonmaamies.fi/share/7697/65563f

Opintomatkailua

Viime viikon torstaista lähtien on tullut opiskeltua syysrapsiasiaa (ja hiukan muutakin) oikeen isommalla kädellä. Ensin to ja pe Ruotsissa Norrköppingin seudulla, sitten maanantaina Vampulan rapsigurun tilaisuudessa ja vielä tiistaina tuli tehtyä Särkisalo-Perniö suunnalla ekskursio.

Uusia ideoita ja tietoa karttui taas kasapäin. 

Jos pohdit syysrapsin viljelyä ja haluat lisää tietoa ja ohjeita, ota rohkeasti minuun yhteyttä, niin neuvotellaan sopiva "infopaketti". Palvelun hinta ei ainakaan ole esteenä.

Ruotsissa

Torstain vietimme Albin Gunnarssonin (kuvassa) tilalla. Avena oli järjestänyt mainion opintomatkan. Gunnarsson on Svensk Rapsin öljykasviasiantuntija.

Kasvinsuojelusta ja muusta viljelytekniikasta tuli uutta tieto runsaasti. Paikalla oli useammankin yrityksen edustajia kertomassa rapsin viljelyyn littyvistä tuotteistaan. Lajikkeiden demokaistoja oli myös tarjolla monia.

Perjantaina oli ohjelmassa Väderstadin tehdaskierros työnäytöksineen.

Toinen kohteemme perjantaina oli maatila Hagbyberga Säteri. Siellä tutkailimme mm. Heva -jankkurikylvintä ja sillä kylvettyä uskomattoman tiheää ja vahvaa rapsikasvustoa. 

Koska kylvöaikaa on hyvin rajallisesti ja pinta-alat suuria osa viljelijöistä on siirtynyt Ruotsissa jankkurikylvöön, samalla pystytään parantamaan maan rakennetta. Suomeenkin on ostettu muutamia koneita.

Tästä kuvasarjasta näkyy miten kasvusto "sulkeutuu" vasta kukinnan aikaan. Riviäli on 54 cm.

Samaa kasvustoa lähempää eli Hevalla kylvettyä 06:ta.

Vampulassa ja Ruskolla

Kasvustot oli komeita Ruotsissa, mutta kyllä Suomessakin osataan!

Vampulassa Kouvolla oli tarjolla viljalti eri lajikkeita, myös pari populaatioversiota. Ne näyttävätkin olevan aikaisempia ja pidempiä kuin hybridit.

Kotimatkalla kävin neuvontakäynnillä ihastelemassa Parikan Markun täydellistä rapsikasvustoa.

Lohkot on tasauslanattu viime kesänä ennen kylvöä. (kts. kuva ja linkki alempaa) Näille rapseille ei ole tehty muita ruiskutuksia kuin rikkatorjunta syksyllä. Tätä kasvustoa kannattaa käydä katsomassa! Lohko on maantien varrella os. Paattistentie 249, Vahto.

Perniössä

Tiistai vierähtikin sitten Salon eteläosissa. Ensin oli ohjelmassa Särkisalon mms:n järjestämä syysrapstilaisuus Juha Wikströmin Taamarlan tilalla. Sitten kävin katsomassa Parikan suorittamaa tasauslanausta ja vielä ehdin syysohrakasvuton tarkkailuunkin.

Taamarlasta löytyy Suomessa melko harvinainen rapsinpuintiin tarkoitettu Zürn -jatkopöytä, jossa on pystyterät molemmin puolin. Zürnin tuotteita tuo ja myy Suomessa Vihdin Kone. Oikean puolen pystyterä on erittäin suositeltava varuste syysrapsin puinnissa.

Pellon muotoilua GPS-ohjatulla lanalla. 

Matros syysohra kukki Perniössä 16.6. Mukavan aikaista...

Kukkia ja mehiläisiä edelleen

Syysrapsieni kukinta jatkuu edelleen hohtavan keltaisena, samoin kuin niiden pituuskasvu. Nyt Vectrakasvuston pisimmät yksilöt yltävät hämmentävään 210 cm pituuteen!! Erityisen positiivista tässä on että pisimmät yksilöt ovat kohdassa jossa kevätvilja jää joka kevät polven korkuiseksi. Syysrapsin yksi monista hyvistä puolista onkin, että hyvään satoon on mahdollisuudet myös lohkoilta joissa kevätviljan sato jää heikoksi.

210 cm !!!

Puolikääpiöt ovat tällä hetkellä noin puoli metriä lyhyempiä kuin Vectra.

Mehiläisiä ja kimalaisia on pelloissa niin paljon ettei sekaan meinaa uskaltaa mennä.

DK Sensei