maanantai 15. helmikuuta 2016

Aivan kipsissä ??

Eri yhteyksissä on viime aikoina nostettu esiin lannoiteteollisuudessa syntyvän kipsin (kalsiumsulfaatti) käytön mahdollisuuksia fosforivaluntojen siepparina savimailta. Artikkelit ovat olleet kuitenkin melko yksipuolisia ja lähestyneet asiaa oikeastaan yksinomaan Itämeren P-pitoisuuden vähentämisen näkökulmasta.
Mielenkiintoni asiaan heräsi ja tuumin että asiaa on syytä tutkailla myös kasvinviljelyn suunnalta.

Kipsin vertailutuotteeksi valitsin ns. rakennekalkin (sammutettu kalkki, meesakalkki) kahdestakin syystä: Rakennekalkin "fosforinsiepparikyky" on tutkimusten mukaan hyvinkin tasavertainen kipsin kanssa ja tuotteet ovat työteknisesti vertailukelpoisia keskenään eli kumpikin vaatii toimiakseen "oikein", välittömän multauksen levityksen jälkeen.

Työtekniikasta minulla on hieman jo käytännön kokemustakin. (kts. http://neuvo2020.blogspot.fi/2015/10/rakennekalkitusta.html )

Tässä kokoamani plussat ja miinukset "parivertailuna":

Rakennekalkki

Maatilan näkökulmasta tarkasteltuna:

+ Edullinen kalkitusaine (vaikka käyttäisi "tavallisena" kalkkina)
+ Parantaa maan rakennetta, kationivaihtokapasiteetti paranee
+ Nostaa pH:ta todella nopeasti ( kok.neutral.kyky yli 40 %)
+ Parantaa satoa ja tuottoa
+ Vähentää eroosiota
+ Monivaikutteinen, pH, rakenne, sato jne.
+ Kokonaistaloudellinen
+ Sopii kaikille maatiloille, koko Suomen alueella
+ Useita toimittajia, hintakilpailua
+ Pitkäkestoinen
+ Mg -lannoite
+ Ca -lannoite
+ P-lannoite


- Rakennetta parantava vaikutus saadaan vain hyvissä oloissa levitettäessä
- Rajallinen saatavuus
- Mg -lannoitus (Ca ja Mg -suhde)
- Ei kannata käyttää kalsiumin nostoon lohkoilla joissa pH korkea (hivenien saanti ym. menee "sekaisin", ylikalkitus)
- Ei ole sallittu luomutuotannossa


Vesistön/ympäristön kannalta tarkasteltuna:

+ Hyvä saatavuus "saviseuduilla"
+ Edullinen
+ Sopii kaikille valuma-alueille, (makea ja suolainen vesi)
+ Vähentää tehokkaasi P-kuormitusta
+ Vähentää eroosiota
+ Ei tunnettuja haittavaikutuksia

- Ei poista perimmäisiä pellon rakenneongelmia, on "vain" lääke

Kipsi


Maatilan näkökulmasta tarkasteltuna:

+  S -lannoite
+ Ca -lannoite
+ P -lannoite
+ Vähentää eroosiota / mururakenteen kestävyyttä (nostaa johtolukua)
+ Hyvä saatavuus
+ Voidaan käyttää lohkoilla joissa pH on jo korkealla
+ Pitkäkestoinen vaikutus (Ca:Mg)
+ Voidaan käyttää korkean pH:n lohkoilla

- Lyhytkestoinen (fosforin pidätys)
- Kallis (hinta/hyöty)
- Ei nosta pH:ta (jopa laskee hieman)
- Vaatii hyvät levitysolosuhteet
- Ei sovellu sisämaan tiloille (makean veden alueet)
- Vain yksi toimittaja (ei kilpailua)
- Heikentää kasvin seleenin ottoa



Vesistön/ympäristön kannalta tarkasteltuna:

+ Vähentää tehokkaasi P-kuormitusta
+ Vähentää eroosiota
+ Erikoiskohteiden tuote

- Logistiset ongelmat, kipsivuoret Savossa ja tarve toisaalla
- Ei sovellu kuin meren rannikolle, ei edes jokiekosysteemiin (tai murtovesiin?)
- Ei sovellu pohjavesialueille
- Lyhytkestoinen vaikutus (P-siepparina, n. 3 v.)
- Ei poista perimmäisiä pellon rakenneongelmia, on vain lääke


Kasvinviljelyn ja maatilojen näkökulmasta näyttäisi siltä että kipsi on isoina annoksina (tonneja/ha) joidenkin meren rantojen erityiskohteiden/-lohkojen (esim. virkistysalueiden välitön läheisyys, sokerijuurikas yms.) tuote. Sen käyttö voisi olla enemmänkin lannoituskäyttöä (alle tonni/ha), rikki- ja kalsiumlannoitteena.

Suuri ongelma on että Siilinjärven "kipsivuoret" sijaitsevat väärässä paikassa käyttöalueeseen nähden, sillä suurin hyöty kipsistä saataisiin saaristomeren valuma-alueen saviseuduilla. Järvi-Suomeen kipsi ei sovellu, koska se nostaa makean veden suolapitoisuutta ja haittaa näin vesistöjen elämää. Kipsin käyttö laajemmassa maatilamittakaavassa ei ole tila- eikä valtakunnankaan tasolla taloudellisesti perusteltua ja siitä saatava lisäarvo varsinaiseen kasvinviljelyyn on melko rajallinen. Suurin lisäarvo olisi lähinnä alan imagoon liittyvää.
Kipsiä vastaanottavien tilojen tulisikin saada ns. "porttimaksua" (esim. rahtikorvaus) toimittajan taholta, jotta toiminta olisi isommassa mittakaavassa mielekästä.

Linkkejä aiheeseen:

http://www.yara.fi/tietoa-yarasta/kestava-kehitys/itameri/p-trap-kipsiratkaisu/

http://www.nordkalk.fi/Rakennekalkki

TEHO-hankkeen kokeilu:
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7DCFB844-F951-4527-A3FF-73D1EA8F84C5%7D/55532


9 kommenttia:

  1. Mikä muuten Yaran Uudenkaupungin kipsivuoressa on vikana ettei se sovellu pellolle? Entä mikä multauksen vaikutus sitten on? Käsittääkseni Yhdysvalloissa nimenomaan suorakylväjät levittävät kipsiä peltoon parantaakseen pinnan mururakennetta eikä multausta pidetä tarpeellisena esim: https://youtu.be/3Jtv8bbzVF0?t=7m4s
    Toki heillä on yleensä pienemmät savipitoisuudet pelloissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu meillä savespitoisuudet aivan eri luokkaa.

      Poista
    2. Analyysitulosten saatteena voi kuulemma olla Suomesta lähetetyissä maanäytteissä: "Lohko soveltuu ainoastaan laidunkäyttöön varauksin."

      Poista
  2. UKIN KIPSISSÄ HAITALLISIA AINEITA. EIKÄ KIPSIÄ SIILINJÄRVELTÄKÄÄN SUORAAN JÄTEKASASTA LASTATA. OLETKO OP SELVITTÄNYT SAATAVUUDEN, SAAKO KOSKA VAAN ?

    VastaaPoista
  3. Itä-Suomen aluehallintovirasto on todennut, että läjitettävä kipsi luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi. Yaran maanparannuskipsi tuotenimikkeillä käytettävät maanparannusaineet, jotka valmistetaan kipsistä huuhtelemalla sitä sade- ja valumavesillä 2–3 vuotta, lisäämällä siihen magnesiumoksidia, biotiittia, kalkkia tai muuta käyttötarkoitukseen sopivaa kemikaalia sekä murskaamalla ja seulomalla se, ovat tuotteita. Yara maanparannus-kipsituotteeksi edelleen prosessoitavan kipsinjätteen tulee vanhentamisprosessin jälkeen täyttää kemiallisen laadun osalta lannoitelainsäädännössä ja sen perusteella annetuissa maa- ja metsätalousministeriön päätöksissä maanparannusaineille annetut tuotteiden laatuvaatimukset.

    Muussa tapauksessa prosessoimaton kipsi on tavanomaista jätettä, jonka käsittely, mukaan lukien hyödyntäminen maanparannusaineena vaatii ympäristöluvan kussakin käyttökohteessa.

    VastaaPoista
  4. Lisäsin tonne rakennekalkin miinuksiin, ettei sovi luomuun.

    VastaaPoista
  5. Yksi miinus lisää kipsille: Kipsaus pahentaa kaliumin puutosta, koska Kipsin Ca syrjäyttää K ja Mg:ia ja ne huuhtoutuvat.

    VastaaPoista